maanantai 30. elokuuta 2010

Parempi päivä tänään

Koska oon saanut jo muutaman huolestuneen yhteydenoton tän päivän aikana, tulin kertomaan, että meillä menee hyvin taas. Viime yö oli ensimmäinen ripuliton yö viikkoon ja antibiootti alkaa vaikuttaa. Nyt Mio on vaan ollut 1,5 vuorokautta kokonaan kakkaamatta, että näinköhän seuraava viikko mennään tekemättä mitään.. :D No ainakin bakteeri on häipymässä ja Mio jaksaa nauttia leluistaan, Halin kanssa riehumisesta ja ulkona kulkemisesta. On se jännä miten nää sairaudet säikäyttää. Antibiootti vaikuttaa nyt vaan niin, että ulkona pitäisi käydä ihan koko ajan. Lääke lisää koiran virtsaamistarvetta ja nyt jo käy sääliksi kun joudun huomenna palaamaan töihin ja Mio on sisällä 8 tuntia.

Mio on alkanut pomputtaa taas vasenta takajalkaansa. Hieroja ei ole käynyt muutamaan viikkoon ja se alkaa ilmeisesti näkyä. Aika fysioterapeutille on jo varattu, toivottavasti se tekee ihmeitä.

"Mulla on kaikki ihan hyvin nyt"

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Lazy sunday






Oon ollut tänään tositosi huolissani Miosta, enkä oo poistunu kotoa kuin lähikauppaan. Mio on nukkunut koko päivän, mutta alkaa nyt (onneksi!!) piristyä. Josko ensi yö olisi jo ripuliton. En uskalla edes ääneen sanoa.

lauantai 28. elokuuta 2010

Mahavaiva ja pentukoulu

Niin täällä blogissa kuin meillä kotonakin on ollut aika hiljaista tämä viikko. Mio jatkaa sairastamista, ruokahalu on tallella ja leikkiäkin se jaksaa, mutta vatsa on ollut löysällä sunnuntai-illasta asti. Alkuun ajattelin, että tää menee ohi muutamassa päivässä kun ruoka maistui ja riehuakin Mio jaksoi. Eilen näytti jo hyvältä ja riemuitsin, että nyt Mio paranee, mutta yöllä heräsin neljältä kun Mio pyöri Halin pissapaperilla ja ripulithan sieltä löytyi. Hetken päästä Mio oksensi keltaista nestettä.

Tänään Mio on ollut myös normaalia apaattisempi ja väsyneempi. Tää on nyt jo kuudes päivä ja päätin, että on vaan pakko aloittaa lääkekuuri. Mion kasvattaja soitti eläinlääkärille ja sain apteekkiin puhelinreseptin. Huominen Kaivopuiston näyttely jää siis väliin ja Mio on seuraavat kymmenen päivää lääkekuurilla. Ärsyttää ja huolettaa, toivottavasti Mio on pian kunnossa. Ainut hyvä asia on nyt se, ettei Hali oo saanu tartuntaa.


Josta pääsemmekin kätevästi Haliin ja Halin pentukouluun. Siis mitä ihmettä tälle koiralle tapahtuu siellä? Ollaan nyt oltu kaksi kertaa siellä ja molemmilla kerroilla Hali on ollut rauhallisempi kuin ikinä. Kotona se roikkuu housun punteissa ja hyppii Mion päällä, mutta siellä se lamaantuu ja vaan seuraa ja tuijottaa mua :D Se myös pelkää (!!) muita pentukoululaisia, vaikka pihalla muuten se olis hyppimässä joka ikisen koiran päälle, oli säkäkorkeus sitten chihuahuan tai suursnautserin luokkaa. Kukaan muiden koirien omistajista ei usko, että Hali on riiviö kotona eikä yleensä pelkää mitään. Se esittää kunnon arkajalkaa ja enkeliä koulutusten ajan.

Anyway, harjoiteltiin lisää istumista ja maahan menoa, ne menee jo vähän paremmin. Lisäksi otettiin sivulle tuloa, joka luonnistui yllättävän hyvin. Vähän on oikea istumiskohta vielä hakusessa, mutta kyllä se sieltä löytyy kun ikää ja kokemusta karttuu. Harjoteltiin myös ympäripyörimistä, molempiin suuntiin ja kun koirat oli tarpeeksi rauhoittunu, otettiin vielä paikka-käskyä. Mun pitäisi jaksaa harjoitella enemmän kotona ja Hali oppisi kyllä tosi nopeesti.

Ja nyt kun oon kirjottanu tätä tekstiä varmaan kaks tuntia (käynyt välissä koirien kaa ulkona, leiponut pullaa ja syönyt) on Mio reipastunut ja riehuu Halin kanssa täyttä vauhtia. Mikä tolla koiralla on, ei se voi olla tavallista ripulia kun ruokahalukin on mitä parhain.. O_o

keskiviikko 25. elokuuta 2010

tiistai 24. elokuuta 2010

Eläinlääkäriasiaa

Käytiin poikien kanssa eläinlääkärissä. Hali sai 4-rokotteen tehosteen, rabies annetaan parin viikon päästä. Kaikki meni Halin kanssa hyvin, penska ei tälläkään kerralla edes huomannut pistosta, se on niin huijattavissa herkuilla. MUTTA Halin mikrosiru on kadonnut! Sitä ei löytynyt vaikka kuinka käytiin koko koira läpi moneen kertaan. Katsotaan muutaman viikon päästä uudestaan ja jos ei löydy, siru täytyy iskeä uudestaan. Oivoi.

Otin Mion mukaan kahdesta syystä. Lavat on edelleen jumissa, vaikka Mio ei sitä enää niin paljon näytäkään. Tänään eläinlääkärin pöydälle nostettaessa Mio jälleen nosti vasenta takajalkaansa, samoin kotiin tullessa. Jaloissa tai lonkissa tuskin on mitään, lääkärikin sanoi niiden olevan "hyväntuntuiset". Mutta ylälapoihin ei saisi edes koskea, Mio alkaa heti venkoilemaan ja huomaa, että koiraa sattuu. Sovittiin, että vien Mion vielä fysioterapeutille ja jos sekään ei saa lapoja auki eikä osaa auttaa, selkä kannattaa varmuuden vuoksi kuvauttaa.

En olisi halunnut, että sitä kuvataan vielä tänään, mutta siksikään sitä ei voitu tehdä koska Miolla on ripuli. Jes. Ripuli alkoi näyttelyreissun jälkeen ja on jatkunut tänään niin, että Mio on välillä kakannut pelkkää verta. Ei paljon, mutta kuitenkin. Saatiin lääkettä ripuliin ja Mio pääsi riisi-jauheliha-raejuusto kuurille (josta se on vaan onnellinen, haha). Mio on pirteä ja syö normaalisti, joten tuskinpa tämä montaa päivää jatkuu. Lisäksi sain shampoota, jolla pesen Mion turkista alueita joita se jäytää ihan jatkuvasti. Shampoon käytön aloitan vasta sunnuntain näyttelyn jälkeen, se on kuulemma doping-aineiden listalla. Vai pitäiskö doupata koira näyttelykuntoon.

Sain ajan fysioterapeutille parin viikon päähän, katsotaan mitä sen jälkeen tapahtuu.


EDIT: Lisäys. Mio painaa 2,6 kg ja Hali 1,85kg. Apua, milloin Miosta on tullut noin suuri ja miks mä luulin, että Hali painaa ehkä vähän yli kilon. Siinä vaa'assa oli pakko olla jotain vikaa :D

maanantai 23. elokuuta 2010

Maanantai ja Mio kotona!

Mio tuli kotiin. Mä oon super iloinen, mutta niin on Halikin. Isoveli saapui JEE. Niin kuin eilen jo mainitsin, reissu meni täydellisesti. Se mitä lähdettiin hakemaan, saavutettiin. Mio oli lauantain näytelmissä ROP kera sertin ja cacibin!!! Olin taas koko päivän yhtä hymyä ja oon vähän vieläkin. Sunnuntaina Mio oli PU5, mutta hei, kaikkia ei vaan voi miellyttää :D Kiitos kasvattajille, jotka jaksaa kantaa kaveria mukanaan. Nyt Miolla on siis koossa ne tarvittavat kolme cacibia kolmesta eri maasta. Hyvähyvähyvä.

Lauantaina Mio siis ROP, Slovenian Blaz Kavcic arvosteli näin:
"Excellent type, good nice head with a short muzzle. Excellent expression, neck, topline and body. Coat a bit wooly, good angulation. Excellent movement."


Sunnuntaina Mio PU5, tuomarina Alankomaiden Gerard Jipping. Arvostelu:
"1,5 year. Nice type, correct size, correct proportions. Nice head, correct ear set-on, correct bite. Scull and muzzle okay, lovely body. Excellent angulation shows well correct movement."


Hirveen hankala saada selvää näistä arvosteluista kun ne on kirjotettu niin hätäsesti, mutta suurinpiirtein noin ne meni. Sunnuntaina vielä Kaivopuistoon ja näyttelykesä hiljenee. On meidän osalta ollut niin hieno näyttelykevät ja -kesä, että voidaan syksy keskittyä johonkin ihan muuhun. Marraskuussa Mio täyttääkin sen maagiset kaksi vuotta, jonka jälkeen valioituminen on mahdollista.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Liikkuva peti

Viikonloppuna käytiin kiusaamassa (lue:Hali kiusasi) varaveli Lucaa ja sen jälkeen oltiinkin (lue:molemmat oli) ihan puhki. Tultiin eilen kotiin kuuden jälkeen illalla, Hali aloitti nukkumisen seiskalta ja heräsi aamulla yhdeksältä. Tehokasta pennun väsyttämistä. Mutta ne ajat kun ollaan oltu kotona ja Hali ollut tolpillaan, se on yrittänyt keksiä kaikkea mahdollista tekemistä kun ei oo Miukkia kiusattavana. Ja kyytiä on saanut oma peti, mikäs muu.


"Mä kaadan tän näin ja levitän kaikki lelut, jotka Laura just kasas siististi.."


"Ja kun alkaa väsyttää, tätä voi hyvin käyttää näinkin päin"


"Oikeestaan tää onki paljon parempi näin ja käännän tän joka kerta väärinpäin kun Laura yrittää kasata leluja tän sisään"

Ja illalla meidän olohuoneessa liikkui jotain tosi jännittävää O_o Sain yhdet parhaimmista nauruista vähään aikaan.

Video ei ole lavastettu, kerrankin oli kamera vieressä kun sitä tarvittiin.

Pssstt. Tallinnasta kuului hyviä tuloksia eilen!! Siitä lisää huomenna, kun mun nätti Mio tulee takaisin kotiin.

perjantai 20. elokuuta 2010

Mitä kuuluu tänään?

Miukki lähti ja Hali on aivan sekaisin mihin kuluttaisi kaiken energiansa kun ei oo kaveria, jota kiusata. Tekee hyvää Halille. Se on niin kiinni Miossa, ettei melkein osaa edes leikkiä ilman sitä. Oon joskus yrittäny ihan vaan leikkiä Halin kanssa ja heitellä sille lelua, mutta Mio tulee aina häseeräämään mukaan ja Hali kiinnostuu enemmän siitä kuin leluista. Nyt voidaan myös treenata sisällä ilman, että pitää sulkea Mio portin toiselle puolelle. Se on NIIN säälittävän näköinen katsellessaan kun toinen saa herkkuja ja se ei :)

Oon unohtanut kertoa, että Hali nostaa jalkaansa onnistuneesti. Ja ikää löytyy 4kk. Hieman ongelmallista tämä aikaisinoppiminen alkaa olla siksi, että pissat tulee vielä useesti paperille sisälle. Ja kun Hali nostaa jalkaa, mitä tapahtuu!?!? Jjjepp, sitä pissaa on vähän muuallakin kuin paperilla.

Toinen asia, joka on tapahtunut: Mio on ärähtäny Halille kokonaiset kaks kertaa. JESH, oon ollu ihan fiiliksissä. Eipä se oo paljon auttanu, Hali vaan tunkee nenänsä entistä kärkkäämmin Miukin luo, mutta silti! Miossa on edes vähän miestä.

Muuten meidän kesäloma näyttää edelleenkin tältä:



Vien ipanan kiusaamaan varaveljeensä Lucaa huomenna. Sit ollaan taas ihan rättipoikkipuhki.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Hallikainen

Tänään alkoi Halin pentukoulu. Hali oli kolme päivää hoidossa mun isällä Hyvinkäällä ja se oli reissusta niin väsynyt, että käyttäytyi kuin enkeli koko koulutuskerran ajan. Kaikki päivitteli kuinka se on rauhallinen ja käyttäytyy niin hyvin. YEAH, näkisittepä sen kotona ja täyden energian vallassa :D (..ja edelleenkin mä vaan nautin sen innokkuudesta ja energisyydestä)

Harjoteltiin ihan perusjuttuja, istumista ja maahan menoa. Vähän paikka käskyä ja sehän luonnistui täydellisesti kun Hali oli niin väsynyt. Odotan innolla huomista kun yritän uudestaan, haha. Voi olla, ettei ensi kerralla ole ihmetteleviä katseita rauhallisuuden takia.. (JEP, näkisitte ton koiran tälläkin hetkellä. Oma peti käännetty päälaelleen, pohjaa kynsitään niin, että peti kulkee vauhdilla eteenpäin. Aa, Miolla onki joku herkku, mun pitää hakea se siltä pois. Eiku tässä onki tää lelu, jos mä vähän tätä maistelen. Ai mikä ADHD!? :D Ja kaikki matkat kuljetaan pomppimistekniikalla.)



Mä käväsin äidin kanssa Tukholmassa ja sillä aikaa Mio ja Hali oli siis hoidossa mun isällä. Iskä pitää niistä parhainta huolta ikinä ja pojat on onnellisia kun joku koko ajan juttelee ja rapsuttaa. Mun vanhempien talon piha on ainut paikka, missä voin huoletta päästää Mionkin vapaaksi. Se juoksee samantien ovelle ja odottaa siinä just niin kauan, että pääsee sisään. Ja voi sitä riemun ja juoksemisen määrää isossa talossa ja takapihalla. Paitsi, että iskä on hyvä poitsujen hoitaja, sillä on Miolle ja Halille myös tuhansittain lempinimiä. Uusin niistä Halille annettu Hallikainen. Ei voi olla hauskempaa, haha.

Miukki jättää meidät Halin kaa kaksin viikonlopuksi. Tyyppi lähtee Tallinnaan näyttelykehiin ja tulee takaisin alkuviikosta. Voitaisko nyt kaikki yhdessä toivoa, että Mio sais yhden cacibin sieltä..? JEE hyvä.

Ensi viikolla on Halin rokotukset ja otan samalla Miukin mukaan selän ja lapojen takia. Yritän viimiseen asti, ettei sitä tarvis kuvata ja nukuttaa! Voi olla, että seuraavaksi meitä kutsuu fysioterapia. En tiedä, kunpa se vaan tulisi kuntoon ja mä olisin maailman onnellisin.

perjantai 13. elokuuta 2010

Pommivartijat


Saatiin tuliaisia Ameriikasta ja hetken mietinnän jälkeen laitoin sen kiinni Mion ja Halin porttiin. Tää on niiden reviiriä, kantsii olla varuillaan vieraillessa ;)

torstai 12. elokuuta 2010

Kesälomalla otetaan rennosti

Meillä on kesäloma ja eka viikko on otettu vaan rennosti. Ei turhaa hötkyilyä ja paikasta toiseen juoksemista. Parin tunnin päikkäreitä, rentoja kävelyreissuja ja kotona hengailua. Nammm. Niin että pitikö mun käyttää loma Halin ahkeraan kouluttamiseen?? Piti! Ja se alkaa heti ensi viikolla. Meillä alkaa Halin pentukoulu ja se saa mut liikkeelle.
"En oo tyhmä, vaan aika laiska.."



Mio kävi juomassa ja parta märkänä. Hali ottaa tippuvat vesipisarat talteen ja omaan suuhun.



Mio ja Hali on ihan erinäkösiä. Monena päivänä oon katellu Halia ja miettiny minkähän näkönen siitä isona tulee. Oon päätyny tulokseen: siitä tulee nätti ja omistaa jännän ilmeen ja veikeän luonteen. Mut Mio on mun komistus ja ykkönen, aina :)


Hali ja Mio vetää sellasta rallia sisällä, että välillä pitää ottaa vähän lepoa. Isoveli nukahti, pikkuveli koittaa vielä sinnitellä leikkimällä kanansa kanssa.


Kunnes tulee uni sillekin.


Laitoin viltin kokeilumielessä lattialle. Mattoja en oo uskaltanut laittaa, Hali pissailee niin paljon vielä sisälle. Molemmat innostu viltistä, eikä se ainakaan vielä oo saanu osakseen keltaisia läiskiä. Onhan viltin päällä paljon kivempi makoilla kuin kylmällä lattialla, kenestä vaan.


Onneksi on vähän viileämpi. Syksyä en haluu alkaa fiilistelemään sateiden ja kuraisten tassujen takia, Mion ja Halin on vaan helpompi hengittää kun aurinko ei porota hulluissa lukemissa. Ei haittaa vaikka lomalla on viileää, ei tämän kesän jälkeen.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

iso Hoo vai pikku Hoo



Hali vissiin kuvittelee olevansa isokin poika. Se katsoo niin hyvin Miosta mallia, että on jo kaksi kertaa yrittänyt nostaa jalkaa pissatessaan. Aika laihoin tuloksin, tasapaino ei ihan oo vielä kohillaan :D Tää onkin ehkä ainut ele aikuistumisesta, muuten Hali on viime päivinä haukannut lujaa (!!) mun hiuksia, kolauttanut päänsä täysiä mun päähän, trimmaillut Mion karvoja kesäkuntoon (luojan kiitos Miolla tota turkkia riittää), maistellut vieraiden ja naapurien sormia sekä käyttäytynyt ulkona hihnan päässä kuin raivohullu. Mutta Halistakin on tulossa pikkuhiljaa pusuttelija, mun pikku monsteri.

Entäs Mio? Se on laskeutunut Halin tasolle ja söi äsken onnellisena mun lehteä, joka unohtui lattialle. Mio ei ikinä koske mun tavaroihin, vaikka ne olis missä. Riehumista riittää Halin kanssa, eikä Mio edelleenkään sano vastaan yhtään, Hali saa tehdä mitä vaan. Nyt on ollut pitkä tauko näyttelyistä, mutta reilun viikon päästä Mio pääsee Tallinnaan. Ja kuten mainittua, onneksi Hali on hoitanut trimmauksen kuntoon. Huhhei, on nää aikamoisia. Olohuone näyttää siltä kuin täällä asuisi lapsia, joita ei oo opetettu siivoomaan lelujaan ja jälkiään.

Niin täällä taitaa asuakin.

perjantai 6. elokuuta 2010

Suloisinta on...

..kun Hali herää unilta, asettuu lattialle Mion eteen makaamaan ja Mio nuolee puhtaaksi Halin silmät ja korvat. Tämä toistuu lähes joka kerta yö- ja päiväunien jälkeen.


Hali makaa paikallaan just niin kauan kuin Mion homma kestää ja sit on puhdas (joo tosi!) naama.


Haha, katsokaas NÄITÄ. Kaikenlaisia paitoja sitä tehdäänkin.

tiistai 3. elokuuta 2010

Our days

"Oon Hali ja vaikka näytän tältä, oon ihan SEKOPÄÄÄ" :D

Kysynpähän vaan, että mistä tää kaveri saa kaiken energiansa. Ihanaa katsella kun toinen juoksee ihan täysillä ympäri kämppää ja on niin pentu! Mio näyttää ihan vanhalta ja väsyneeltä Halin rinnalla :D Kiva sanoa näin 1,5-vuotiaasta koirasta, haha. Hyvin Mio on kyllä kestänyt Halin oikkuja ja hampaita. Toistaiseksi pidän vielä pojat erillään kun en ite oo kotona. Voisin muuten ottaa jo aidan pois, mutta Hali on vielä niin mini, että se mahtuu keittiön portin väleistä enkä halua sitä koko asuntoon pomppimaan kun en itse ole paikalla. Joten toistaiseksi mennään näin.

Kun Mio tulee innolla pussailemaan ja nuolemaan, Hali tulee ja iskee innoissaan hampaansa lähimpään käteen/jalkaan/hiuksiin/korvaan/paitaan/mihin vaan :D Kyllähän se Tietää, ettei niin saa tehdä, mutta ei sitä kiireessä muista. Halilla ei selvästikään oo samanlaista tarvetta pussailuun ja naaman putsaamiseen kuin Miolla. Melkein kaikki pissat tehdään paperille, ihan satunnaiset lirut löytyy sillon tällöin lattialta. Toistaseksi ollaan ehditty harjottelemaan vasta seisomista ja katsekontaktia. Halilla on järkyttävä tarve istua IHAN koko ajan. Siks en oo vielä edes opettanut istumista käskyn kanssa. Miollekin opetin sen ehkä vuoden ikäsenä, näin oon ainakin säästyny jatkuvalta istumisen tarjoamiselta.

Ilmoitin Halin pentukurssille. Voisin opettaa juttuja kotonakin, mutta jo ihan sosiaalistamisen kannalta päätin mennä Halinkin kanssa kurssille
. Mion kanssa haluisin jatkaa tokoa, mutta pelkään edelleen pojan selän puolesta. Hieroja on käynyt nyt aika säännöllisesti, mutta toinen lapa on edelleen jumissa. Muutaman viikon päästä on Halin toiset rokotukset ja ajattelin ottaa Mion mukaan lääkäriin. Katsotaan onko niillä jotain loistavia ideoita. Kipulääkekuuri voisi olla paikallaan jos tämä vaan jatkuu ja jatkuu..!?

Kaksi työvuoroa ja mulla alkaa loma! Pääsen kunnolla treenaamaan ite ja ennenkaikkea koirien kanssa. Jäljellä olevat vuorot on yövuoroja, toinen Halille ja toinen Miolle.