Hyppytekniikkaa

Novan täytettyä 9kk saimme aloittaa viikottaiset hyppytekniikkatreenit. Ensimmäisellä kerralla laitoin hyppyjen päässä olevan targetin liian lähelle viimeistä estettä mikä sai Novan himmailemaan jo toiseksi viimeisellä esteellä. Näin toiseksi viimeisen hypyn alastulo tuli liian lähelle viimeistä estettä ja Nova kolautteli rimoja alas. Nyt vein targetin reilusti pidemmälle ja liian pitkällehän se meni, seuraukset näette videolta :D Harmi, että tajuan vasta videota katsellessa mikä on pielessä ja näin jokainen viidestä vedosta on samanlainen kahden viimeisen esteen osalta. Tein videon alkuun kouluttajallemme, joka kommentoi sitä lomaltaan, mutta laitetaan se nyt tännekin. Ottakaa äänet pois jos ette halua kuunnella mun kimitystä, unohdin ottaa äänet pois videon tekovaiheessa.

Loikkaaminen ei ole kuulemma suuri ongelma ja sen tekee monet koirat, joilla on kova draivi targetille (harjoitukset onnistuneet ainakin sen suhteen). Ensi kerralla laitan namin lähemmäksi, katsotaan kuinka käy. Tällä ja ensi viikolla teen hyppytekniikan vielä näin, seisoen lähtöviivalla ja lähettäen Novan käskyllä eteenpäin. Tämän jälkeen alan lisäämään hyppytekniikkatreeniin liikettä lähtemällä kävelemään eteenpäin kakkosesteen kohdalta Novan suorittaessa hyppyjä. Myöhemmin muutan liikkeeni juoksuksi ja lopulta tämän voi suorittaa jopa niin, että molemmilla puolilla on putket. Mutta sinne on vielä matkaa. Tästä lienee hyvä lähteä eteenpäin.

Harmi, ettei omaan puhelimeeni voi ladata ohjelmaa Coach Eye, jolla pystyy heti hidastamaan kuvatun videon. Näin analysointi harjaantumattomalla silmälläni olisi edes hieman helpompaa kesken treenin. Toistoja kun saa tehdä maksimissaan sen viisi. Ehkä mun täytyy harkita uuden puhelimen ostoa kriteerinä tämän ohjelman latausmahdollisuus ;)

Näinkin voi käydä..

En tiedä olenko täällä aiemmin maininnut, että Mion esinahka oli tulehtunut keväällä ja saimme siihen eläinlääkäriltä voidetta, jota laitoimme useamman kerran päivässä. Tilanne näytti jo paljon paremmalta, mutta Mio edelleen nuoli paljon alapäätään ja se selvästi vaivasi. Tilanne kärjistyi lopulta siihen, että tuppo karvoja meni nahan väliin, kiertyi pippelin ympärille ja hiersi sinne hieman verestävän jäljen. Yritimme itse saada karvaa pois (emme tienneet kiertymästä vielä silloin), mutta Mio oli todella kipuinen eikä hommasta tullut mitään. Eikun eläinlääkäriin, nukutus, karvatuppo pois ja 10 päivän antibioottikuuri päälle. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta kuvitelkaa millainen kipu Miolla on ollut. Siinä meni kuitenkin muutama päivä ennenkuin lääkäriin ennätettiin/tajuttiin edes mennä. Kyllä on tuon pienen sisupussin kipukynnys myös hyvinkin korkealla, sillä Mio käyttäytyi ihan tavallisesti jatkuvaa nuolemista lukuunottamatta.

Kun nyt kuulumisia alettiin kertomaan, jatketaan muidenkin osalta. Hali jatkaa edelleen kaiken nuolemista ruokailujen jälkeen, vaikka kortisonin piti viimeistään auttaa tilanteeseen. Jossain vaiheessa päätin jo jättää sen pois kokonaan, mutta olen nyt antanut 1/4 tabletin joka kolmas päivä, samassa rytmissä kun Mio saa kilpirauhaslääkkeensä. Kai se tarvii Halikin viedä jossain vaiheessa uudelleen lääkäriin ja kysyä, että mitä sen kanssa tehdään. Kukaan ei vaan tunnu osaavan auttaa ja käynnit on olleet tähän asti turhia.. Lopetanko lääkityksen ja odotan, että Hali saa mahahaavan tai muun vastaavan vakavan tilan vai auttaako lääke oikeasti!?

Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä Nova, jonka kanssa ollaankin oltu kovinkovin ahkeria erityisesti harrastusrintamalla. Tokon viiden kerran kurssi loppui tällä viikolla ja täytyy todeta, ettei Nova mikään tyhmä kaveri ole. Nyt kun ohjelmoin kalenteriin liikkeet ja hiotaan niitä oikein urakalla, voin jopa harkita kisaamista lajin tiimoilta joskus. Mutta siihen on vielä matkaa, ajatus on kuitenkin alkanut jo houkuttaa. Erityisesti jos tuo jättiläinen (rakennekuvat ja mitat lisään huomenna) kasvaa nyt kuitenkin liian isoksi ja agilityn parissa kisaamista täytyy vakavasti harkita. Agilityssa ollaan käyty kerran viikossa, jonka lisäksi ollaan tehty lyhyitä omatoimitreenejä muutaman kerran viikossa. Edetään erittäin hitaasti ja maltilla, malttia kun tuon kiihkoilijan kanssa täytyy erityisesti olla ;) Nova on osoittautunut senkin parissa ihan fiksuksi tapaukseksi ja kyllä harmittaa (isolla Hoolla) jos joudutaan mediluokka hylkäämään.

Loppuun vielä video Novan uudesta lempiharrastuksesta.. Eilen ostettiin sille oma frisbee ja tänään mennään testaamaan sen toimivuutta :)

Videot

Muutama video, joista toisen lataaminen koneelle on ottanut oman aikansa ja siksi julkaisen molemmat videot nyt yhtäaikaa. Ensimmäinen video on maaliskuulta kun ihanan kevään alun jälkeen Hämeenlinnaan iski takatalvi ja perheemme nelijalkaiset olivat täysin tyytyväisiä säätilan vaihdokseen. Toinen on tältä viikolta, oli pakko taas kuvailla kahden ystävyksen leikkejä. Välillä meinaan saada hermoromahduksen noiden kahden ärinän ja kähinän keskellä, mutta onhan ne aika hauskoja ystävyksiä. Toinen 15cm ja reilu 5kg pienempänä antaa tulla tuutin täydeltä kun pitkäjalka haastaa leikkiin. 

Nova on aktivoinut Mioa huomattavan paljon viime kuukausina ja tekee kyllä hyvää tuolle vähän (!) laiskalle pommipojalle, joka ei viitsisi edes lenkille raahautua. Hieman harmittaa, että Mion ja Halin omat leikit ja ärinät on jääneet kokonaan pois Novan tulon jälkeen, mutta kun tuo pentu tuosta rauhottuu, alkaa nekin varmasti uudelleen.

Pelottavat pompulat

Kaksi parikiloista pommia voi olla sheltille hyvinhyvin pelottavia.. Videota edelsi Halin raju ilmoitus, että hänen apajilleen ei tulla ja siksi Nova ei uskalla lähellekään mustaa möykkyä. Jos ei ole helppoa Miolla ja Halilla, ei ole Novallakaan..

 

Kolmen illallinen

 

Kolmen koiran taloudessa ruokailu on jo erilaista kuin kahden. Mion ja Halin kanssa homma on ollut pitkään yksinkertaista ja nyt kun Novakin on hokannut miten ruokailuissa toimitaan, homma sujuu kuin tanssi ;) Mitä nyt juuri tänään Nova oli hieman malttamaton, yleensä se vain tapittaa ja odottaa. Ole hyvä -käskynkin se sai vähän väärään aikaan :) Mitäs siitä, mulla on hieno poikakolmikko!

Alkuunhan Nova ei tajunnut katsekontaktin ideaa ollenkaan, se ei jotenkin osannut edes katsoa ylös. Nova vain tuijotteli jalkoihin monta viikkoa :) Vaikka kuinka yritin pitää mölyä ylhäällä, Nova ei nostanut katsettaan ollenkaan. Lopulta katse kuitenkin löysi minut ja siitä asti tuijottelu on ollut varsin helppoa. Ihana seurata tuon kehittymistä ja oppimista!

Pitkästä aikaa...

Video!

Alkuun Novan taidonnäytettä kylppärin uudesta järjestämisestä (luulen sen puuhailevan jotain tämänkaltaista ollessaan yksin) ja loppuun Mion ja Novan ärinäleikkejä :)

Hyvää viikonloppua ihan jokaiselle!

Illan hammasleikit

Meidän arjesta ei sanoin ole juuri kerrottavaa, joten tulin lätkäisemään tänne jälleen yhden videon. Mikä on viihdyttävämpää kuin seurailla poikien iltaleikkejä ja videoida niitä.. Ei mikään! Kesälomani ensimmäinen osa on nyt vietetty. Päässä pyörivät muuttoasiat ja muut muutokset meidän kolmen elämässä, sillä toinen osa lomasta alkaa muutolla 220 kilometrin päähän ja istuutumalla kahden ja puolen vuoden jälkeen takaisin koulunpenkille.

Sekä Mio että Hali ovat aina asuneet nykyisessä asunnossani, joten muutto on niillekin varmasti jännä juttu. Onneksi molemmat ovat kovin sopeutuvaisia, ainakin tähän päivään asti ovat olleet :) Saadaan kuitenkin vielä kuukauden päivät nauttia Hämeenlinnasta, tutusta ympäristöstä, tutuista ihmisistä ja omasta ihanasta kodista. Sen jälkeen kohdataan hyvillä mielin uudet haasteet..

Huomaa kohdassa 00:20 Mion merkitsevä katse:
"Toi mun pikkuveli on vaan niin hölmö. Kai senkaa on leikittävä."

Illan ateria

Meidän pojat rakastaa näitä iltoja kun tarjolla on jauhetun lihaluun sijasta oikeita luita! Joutuivat koko pääsiäisen syömään jauhettuja, joten tänään oli herkkupäivä ja isot annokset :)

Uudet hihnat

Postin mukana tuli tänään jotain superkivaa! Tilasin Helmi-hihnat (klikklik!) Miolle ja Halille, tänään ne saapuivat ja pääsivät käyttöön heti. Nyt onkin taas totuttelemista tavallisiin hihnoihin flexien sijaan. Oon kauan etsinyt oikean pituisia ja oikeanlaisilla lukoilla varustettuja hihnoja ja nyt kun sai itse päättää värit, pituudet ja lukot, niin tilattava oli! Tyk-kään. Pannatkin houkutteli, mutta näiden karvakasojen päältä ei mitkään pannat näy, joten tyydyin pelkkiin hihnoihin.

kuva: LindaS

Loppuun vielä eilisen riemua. Tänään tuo keli onkin ollut hieman erilainen, oliko nyt siis huhtikuu vai marraskuu..? Hmm.

Onnenpäivä

Postin mukana saapui Hennesin ja Bluetomaton kesäkuvastot ja kuka oli niistä eniten innoissaan? Oikeammin sanottuna niiden muoveista..

Hali-pönttö tietysti. Linssilude-Miukkis änkesi kuviin heti kun bongasi kameran mun kädestä.

Postista saapui jotain vielä ihanampaa tänään, Jokioisten Herkkuluun paketti sisältäen kuivattua peuran henkitorvea, jäniksen korvia, peuran sydäntä ja kengurun lihasuikaleita. Oli meinaa niin herkullinen paketti, että Hali haistoi sen omakseen jo ennen paksun pahvipaketin avaamista. Nyt on herkkuja varmaan vuodeksi :D (kun niiden antamista ei juuri tässä taloudessa muisteta harrastaa..)

Punnitsin pojat: Mio 2,2kg ja Hali 2,25kg. Omistajan ruokaa vähennetään ja karvatassujen lisätään. Hyvä jako kertakaikkiaan.

Ihana valkoinen isoveli

Pojat pääsivät perjantaina ja lauantaina nauttimaan jälleen isoveljensä seurasta. Isoveljen virkaa toimittaa siskoni mitteli-Luca, joka toimii virassaan erittäin hyvin. Etenkin Halin kohdalla. Miukkis-pappa on vähän kärttyinen Lucalle, ei pahasti, mutta vähän :) Halia Luca suojelee, pitää hyvänä ja rakastaa. Näillä kahdella on alusta lähtien ollut jokin salainen yhteys, niitä kutsutaankin meillä yleisesti veljeksiksi. Ikinä ei ole tarvinnut pelätä, että iso valkoinen jättäisi jalkoihinsa pienen mustan pompulan, päinvastoin. Kun Hali ja Mio leikkivät nahistellen, Luca on huolissaan ja yrittää pelastaa Halin pelottavalta Miolta. Herttaista.

Best friends forever.

(Lucan väsymystaso on tätä luokkaa viikonloppujen jälkeen, niin suuri tuo isoveljen rooli on. Ei edes nukkua ehdi.)

"Me tahdotaan vain leikkiä, se on meidän duunii..."

Rallya, rallya

Otettiin aamuvarhaisella suunnaksi Porvoo ja PetenKoiratarvike Areena. Kohteena rallytokokisat, alokasluokka ja tavoitteena saada ensimmäinen "virallinen" tulos rallytokosta. Hali on päässyt 10 kuukauden ikään ja saatiin vihdoin osallistua alokasluokkaan. Tämän päivän ratapiirros näytti seuraavalta:

Rata oli helppo mulle, mutta ei Halille. Ensimmäinen varsinainen kontakti-liike oli viidentenä ja siihen asti rata oli lähinnä seuraamista (ei hyvä!). Seuraamisliikkeet ovat meille hankalia, sillä Halin ote herpaantuu helposti ja suorittaminen menee haisteluksi. Kuten tänäänkin! Heti lähdöstä Halin nenä iskeytyi maahan ja jo ensimmäiseltä kyltiltä tuli ensimmäiset virhepisteet. Yritin lisätä vauhtia, että Hali keskittyisi suorittamiseen, mutta eipä tuo tänään auttanut. Kunnon kontaktin sain vain hetkittäin radalla, mutta onneksi virheet olivat pieniä ja pisteitä rokotettiin lopulta vähän. Tottakai Halin piti nuuhkaista yhtä kylttiä, jota se ei tee koskaan treeneissä ja tietysti se talutinkin kiristyi, jota ei myöskään tapahdu harjoitellessa. Yhdeksäs kyltti 'istu, maahan' meni huonosti, Hali ei totellut maahan-käskyä ja jouduin avittamaan kädellä. Siitä pisteen menetys hitaasti suoritetusta liikkeestä. Ennen spiraalia jouduin herättämään Halin huomiota oikein kunnolla ja sieltä taluttimen kiristyminen ja puutteellinen yhteistyö.

Olen tyytyväinen pisteisiin, mutta en itse suoritukseen. Treenaamista on vaikka kuinka. Yritän muistuttaa itselleni, että Hali on nuori ja kokematon. Mitä enemmän kierretään kisoja ja ikää karttuu, sitä varmemmaksi tullaan molemmat. Tänään suoritusta heikensi jälleen se, että otin Halin liian aikaisin sisälle halliin. Mielenkiinto tekemiseen loppui jo ennen radallemenoa, senkin takia saisin olla vain tyytyväinen tähän tulokseen :) Pisteitä 94/100 eli saatiin yli 70 pistettä. Se oli tavoite ja se toteutui.

Tässä video suorituksesta (kauheen kiva julkaista tämä):

Ja arvostelulomake (klikkaa isommaksi), saatiin piste enemmän kuin viimeksi. Jälleen virheistä lähti pisteitä vain vähän, vaikka suoritus näytti tolta (huomaa, Hali on merkitty lapussa tytöksi) :D

Reissun jälkeen väsytti. Kanaemo ei ollut mukana, onneksi Hyvinkäältä löytyi korvike-poro :D

Kisa-ura jatkuu luultavasti Helsingissä kesäkuussa. Sitten ollaankin jo ulkokentillä :) AINIIN, ostin itselleni pidikkeet kylteille ja oma treenaaminen saa alkaa kun noi lumet joskus sulaa.. Meidän rally-ohjaaja lopettaa kurssien vetämisen :/ ja siksi aloitetaan oma treenaus.. Ehkä saan houkuteltua mukaan parit muutkin koirakot :)

Purkkatassu

Meinasin saada paniikkikohtauksen tullessani aamulla kaupasta. Olin jättänyt koirat koko asuntooni vapaaksi kun olin vain hetken poissa. Miukkis tuli iloisena ovelle vastaan, mutta Halia ei näkynyt missään. Huutelin ja ihmettelin, ettei se viitsi tulla edes katsomaan kuka tuli. Katsoessani olohuoneeseen selvisi syy: Hali oli löytänyt paperinpalasen, jonka päälle olin jättänyt purkan (yleensä olen asian kanssa todella tarkka) ja purkkaa oli ympäri mattoa, Halin turkkia ja tassua. Hali kyllä yritti tulla moikkaamaan, mutta purkkatassu tarraantui lattiaan ja eteneminen oli hankalaa.

En ymmärrä miten kaveri on saanut leviteltyä purkkaa niin lahjakkaasti ympäriinsä. Sen verran sitä oli lattialla ja koirassa, ettei suuhun ollut luultavasti mennyt mitään, mutta googletin silti ksylitolimyrkytyksen ja pieni annos sokeria pääsi Halin suuhun varmuuden vuoksi. Siitä lähtien oonkin tarkkaillut ton pienen pöhkön liikkeitä aika tarkasti. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Ja miksi Miukkis ei ole videolla? Koska siitä on tullut ihan mahdoton sylikoira!! Istun usein lattialla hyvinkin ergonomisessa asennossa kun käytän tietokonetta ja heti kun istahdan alas, Mio pyllähtää syliin ja viihtyy siinä pitkiä hetkiä. Näin ei ole todellakaan ollut aina, ennen Mio viihtyi paljon mielummin lattialla ja poistui sylistä hyvinkin nopeasti jos nostin sen siihen :) Miosta on tullut läheisyydenkipeä pompula.

Päivän rähinät

Videon sisältö: monta minuuttia Halin rähinää. Pakkaset saattaa aiheuttaa turhautumista.

Hali on ollut muutenkin tosi kiva viime päivinä. Mähän olen onnellisena kuvitellut, että mun 10-kuinen pommipoika on sisäsiisti, mutta viime päivät ovat osoittaneet jotain ihan muuta. Kaksi kertaa olen saanut tyypin kiinni itse teossa! Keittiössä olisi vielä sanomalehti tarpeita varten, mutta Hali on valinnut pissapaikakseen eteisen pienen maton. ONNEKSI se on kumipohjainen ja tosi vahvaa tekoa, mutta kyllä mua ärsyttää. Pari kertaa koiraa on kannettu niskasta ja kerrottu hyvin selvästi, ettei moinen ole sallittua. Onneksi Hali on hyvin oppivainen ja menee edelleenkin eteiseen, mutta raapii ovea ja pyytää Ulos! Parempaan päin. Toivottavasti :)

No, Miosta tuli täysin sisäsiisti vuoden ikäisenä eli ehkä mä annan tän anteeks Halille. MIO EI VAAN TEHNYT PISSOJA MATOILLE :D

Sunnuntain iloja

Kuinka onnellinen voi olla talouspaperin palasesta?

Hyvin, HYVIN onnellinen!

Meillä parhaat "lelut" ovat tyhjiä wc-paperirullia ja kaikenlaisia papereita. Lelujen ostamisen olen jättänyt jo aikoja sitten, ei ne kelpaa kuitenkaan. Mokomat koiranpojat!

Maksaherkut

Sain eilen aikaiseksi jotain, mitä on pitänyt tehdä jo pitkään. Valmistin pojille barf-herkkuja/treeninameja, voi niitä ruuankin joukkoon laittaa. Ajattelin tulla jakamaan ohjeen täällä, jos joku muukin innostuisi tekemään superhelppoja ja superherkullisia namuja.

1. Tarvitset 500g maksaa ja yhden kananmunan. Itse käytin broilerinmaksaa, myös esim. sianmaksa on oikein hyvä vaihtoehto.

2. Sekoita/vatkaa kananmuna ja sulanut maksa.

3. Levitä seos korkeareunaiselle uunipellille leivinpaperin päälle ja laita paistumaan 175 asteeseen n. 20 minuutiksi. Tämän jälkeen laske uunin lämpötila 50 asteeseen ja laita luukun väliin jotain pitämään uunin luukkua raollaan. (Itse käytin viinipullon korkkia, suosittelen) Tarkoituksena kuivattaa herkkuja uunissa. Paista vielä n. 30 minuuttia. (Tässä vaiheessa huumaava tuoksu täyttää asunnon ja koirien sieraimet)

4. Nosta maksaherkku pois uunista jäähtymään.


5. Leikkaa sopiviksi annospaloiksi ja tarjoile :)

Nämä saivat niin huikean vastaanoton, että kannatti tehdä. En tiedä muiden koirista, mutta ainakin meillä ollaan hulluna (!) maksan perään. Luca-mitteli kävi pitkästä aikaa kylässä ja sai mukaansa pussillisen herkkuja, kahden pommin syömismäärällä saatais aika pitkään tuhota pellillistä tätä. Haju ei ollut järin nautinnollinen, mutta mikäs siinä jos yhden päivän haisee vähän broilerinmaksalle :D

Loppuun vielä haisteluterveiset videon muodossa.

Nälkäinen pikku-Mio

Mio oli eilen maailman suloisin ruuan kerjääjä. Raavinnan kohde olen siis minä ja aika kauan tyyppi jaksoi hakea huomiota. Video on tumma ja epäselvä, mutta ihan ei ehtinyt asetella valoja päälle. Tulipahan Miokin välillä kertomaan tänne kuulumisiaan.

Mio on muuten lihotuskuurilla, se on päässyt vähän laihtumaan. Hali taitaa taas joutua laihikselle kun treenien nakit alkaa näkyä uhkaavasti pojan vartalossa. (Miksi kukaan ei pidä tälleen huolta mun painonhallinnasta, kysynpähän vaan :D Vapaaehtoisia!?)

Wake up the Happiness!

Ihanaa Joulua!

Hepuli-Hali

Videosta ei saa mitään selvää, mutta laitan silti tänne. Hali sai ihanat hepulit, Mio katseli tapahtumaa mun sylistä varmaan yhtä ihmeissään ja huvittuneena kuin minäkin. Tätä jatkui aika pitkään vielä videon kuvaamisenkin jälkeen.. Ja alkaa näköjään jälleen. Huomaa kauniit pyörähdykset kohdassa 00:51 :D

Hali <3

Vapaapäivinä..

..otetaan rennosti!

..ja valmistaudutaan huomiseen juhlahumuun.