Ostettua

Agility peruttiin järjettömän pakkasen takia maanantaina (oikeesti tää talvi alkaa olemaan jo tosi huono vitsi!) ja me eksyttiin poikien kanssa, ooopsie, Mustiin ja Mirriin. Ja pitihän sitä jotain ostaa.

Hali sai uuden talvimanttelin:

Hurtan talvimanttelit olivat 25% alennuksessa ja olin jo lähtiessä melkein varma, että sellainen lähtee meidän mukaan. Valitettavasti (tai onneksi) oikeassa koossa ei ollut kuin yksi takki ja Mio jäi ilman. Onneksi Miolla on oma superupee retrotakki.

Lisäksi mukaan lähti valjaat Halille. Miolla on omat, mutta Halilla ei, joten pakko-ostos! Siis ihan pakko :D Onnistuneestihan ne näissä kuvissa näkyy mustan, karvaisen koiran päällä. Mutta niissä on heijastimet ja kaikki. Upeet!

Hali tykkää näistä kuvaussessioista ihan tosissaan. Ohje kuului: "Nyt poseeraat sit yhtä hienosti kuin Mio aina". Tuloksena tämä:

"Ei meinaa kiinnosta tää homma yhtäään"

Ilmoitin Halin seuraaviin rallytokokisoihin alokasluokkaan, pitäis varmaan treenatakin vähän ennen sitä. Vähän. Ehkä.

Shopping cart

Kun niitä joululahjoja ei koirille tullut ostettua, oon kunnostautunut asiassa nyt vähän liikaakin :) Kävin eilen Ideaparkissa ja lempikauppani Fifi&Fido koitui jälleen kohtalokseni. Mukaan lähti tällä kertaa Pinkaholicin toppatakki. Oon ihastellut sitä jo pitkään, nyt niitä oli jäljellä yksi ja vielä poikien koossa, uusi retrotakki check!

Takki sopii kooltaan molemmille, mutta Mio on parempi malli, joten Halia ei näy. (Ei se mitään Hali, että et pysy paikallaan jos joku yrittää kuvata sua. Kyllä sä joskus vielä opit.) Vikan kuvan taustalla näkyy se toinen ostokseni, jonka Zooplus toimitti mulle eilen. Uusi kantolaukku, Sturdibag. Nyt on tarjolla vaikka minkälaista ominaisuutta, hirmu kätevä esimerkiksi junamatkoilla. Muutaman junareissun oon edellisen kantolaukun ja Mion kanssa tehnyt niin, ettei kukaan ole edes tiennyt siellä olevan koiraa. Shhh.

Väsynyttä sakkia

Viikko on torstaissa ja tuntuu kuin maanantaista olisi ikuisuus. Tunteeseen saattaa vaikuttaa se, että ollaan vietetty karvajalkojen kanssa kolme yötä mun työpaikalla. Yövuorot on mukavia kun koirat saa olla seurana. Ja sitä rallin määrää pitkin käytäviä! Tuntuu kuin koirienkin rytmit olisi vähän sekaisin, etenkin Halin. Se on nukkunut päivät niin tehokkaasti, että öisin on riittänyt liiaksikin virtaa. Etenkin nyt kun en anna enää kipulääkettä pienelle, se teki koiran apaattiseksi ja ehdin jo olla vähän huolissaan mikä Halia vaivaa.

Miukki käytti yön mihin kuuluukin, nukkumiseen. Oi-kein.

Oon ehkä unohtanutkin kertoa, että Hali sohlasi ennen uutta vuotta silmänsä jonnekin ja lääkärikäyntihän siitä jälleen tuli. Ajattelin, että joku leimakortti sinne olis kiva, oltais saatu niitä aika rivi tän kuukauden sisällä. Hali sai siis silmään antibioottitipat ja kipulääkekuurin, onneksi hammasoperaatiosta oli jäänyt kipulääkettä. Säästö se on pienikin säästö. Keskiviikkona käytiin kontrollissa, tippoja jatketaan edelleen, kipulääkkeet jätin itse pois jo aikaisemmin. Seuraava kontrolli ensi perjantaina. Ja taas leimoja kertyis! Näille käynneille ei vaan voi mitään, vahinkoja sattuu. Suosittelen eläinlääkärikuluvakuutusta ihan kaikille. Ajattelin alkuun, että turhaan näitäkin vakuutuksia makselen, mutta nyt ne on kyllä olleet helpotus.

Miolla taas on tosi kuiva iho, joka hilseilee ja näin ollen Mio rapsuttelee sitä ihan koko ajan. Sehän ei tee hyvää ja oon kyllästynyt koko ajan kieltämään turkin jäytämistä. Rasvailen ihoa ja tottakai Mion pitää nuolla rasvat kun ne on laitettu. Suunnistin siis Citymarketin lastenosastolle, potkupuvut oli alennuksessa ja Mio sai sellaisen itselleen. Ja johan on loppunut turkin kutkuttelu!

Yökkäri-Mio

On muuten ihan loistava keksintö eikä tarvinnut yhtään pienentää, hihoja vaan vähän käärittiin lyhyemmiksi. Ja Mio on ehkä maailman suloisin pikku yökkärissään :)

Maanantaina päästiin vihdoin agilityyn Halin kanssa. Pakkasrajat oli jälleen siinä ja siinä, mutta onneksi ohjaaja päätti pitää tunnin. Miten harjoitukset sitten sujuivat, on ihan toinen juttu. Halia kiinnosti lähinnä agilitytilan matto ja hajut siinä. Jos joku olis edes yhden herkun jättänyt sille. Seuraavalla kerralla otan järeämmät otteet käyttöön enkä aio hyväksyä haistelua ollenkaan. Otettiin ekaa kertaa keinua, Hali meni sinne hirveellä vauhdilla, mutta vähän alkoi jännittämään kun keinu alkoikin laskeutua alaspäin. Tehtiin sitä vielä niin, että ohjaaja laski keinua rauhallisesti kädellä alas eikä ihan loppuun asti vaan pöydän päälle. Yllättävän hyvin meni.

Lisäksi tehtiin paria erilaista rataa, joita Hali-junnulle piti vähän muutella, että sen mielenkiinto säilyisi. Ei turhan vaativa tapaus :D Hypyt on Halista maailmankaikkeuden tylsimpiä, koska niitä ei saa vielä hypätä, siipien välistä on ylitylsää mennä. Putket, puomi ja a-este on ehdottomasti parhaita! Ja vauhtia riittää (silloin kun haisteluilta ehtii jotain tekemäänkin). Tähän asti onkin ollut liian helppoa Halin kanssa ;) Käytiin samalla agilityreissulla kasvattajalla palauttamassa muovikauluri ja Hali sai trimmin. Vois kuulemma ilmottaa sitä kevään näyttelyihin, turkkia on jo sen verran. Tota rimppakinttuako? :D

Aloitettiin barffaus maanantaina ja alkoihan mallikkaasti :D Hali, joka on ihan mahdoton ahmatti, söi ensimmäistä kasviskanaseostaan varmaan kymmenen minuuttia. Meni koirien pasmat vähän sekaisin kun eteen laitettiin yhtäkkiä vihreää mömmöä, hyh. Mutta mun pojat ei ruokaa jätä ja kaikki meni. Hitaasti, mutta varmasti. Iltaruoka jauhettujen kanansiipien muodossa oli sitäkin suurempi menestys! Molemmat ahmi annoksensa hirveellä tahdilla. Nyt se aamuruokakin alkaa maistua vähän paremmalta ja oon tähän asti ollut ihan tyytyväinen vaihdokseen. Eihän kolmessa päivässä vielä mitään suurempaa muutosta näe, mutta tähän asti kaikki hyvin.

Nyt täällä on kaksi väsynyttä murua. Jos sitä ryhdistäytyisi itse kukin, että seuraavan yön saisi nukuttua. Pitkästä aikaa. Tai sit siirryn vaan itsekin sohvalle poikien seuraksi :)

Pakkanen puree

On ollut vähän kylmä. Lenkit on ihan minimissä kun jo ensimmäisessä mutkassa jompi kumpi alkaa nostella pikkupikku tassujaan jääkylmän lumen päällä. Muita aktiviteetteja pitää keksiä ja oonkin kuskannut poikia sukulaisilla ja kavereilla, jotta ylimääräistä energiaa voisi purkaa johonkin. Onneksi ollaan usein tervetulleita :)

Rallytoko pidetään onneksi lämmitetyssä hallissa ja päästiin treenaamaan jälleen sunnuntaina. Agilitypaikka on lämmittämätön ja eiliset -22 astetta aiheutti harkkojen peruuntumisen. BUU! Mä tykkään talvesta ja lumesta oikeesti, mutta nämä säät aiheuttaa myös 'ei niin kivoja' juttuja. Onneksi agility pidetään ensi maanantaina, vaikka silloin juhlitaankin Suomen itsenäisyyttä.

Löysin ihanan islantilaisen nettikaupan ja voisin tilata sieltä vaikka mitä! Tarvitsen ehkä vähemmän pörröisen kaverin, jolle voin ostaa kaapit täyteen takkeja ;)

Mion kivestulehdus on lähtenyt hyvin parantumaan Bacibactilla. Jatkan sen laittoa edelleen, mutta nyt näyttää jo paljon paremmalta. Kovin työ on ollut vahtia, ettei Mio nuole voidetta itse pois. Ja kun olet kieltänyt Mioa, huomaat, että Hali haistaa oudon hajun ja yrittää nuolla voidetta pois. Voi Pojat!

Kuva on viime talvelta ja saa mut aina hyvälle tuulelle. Pitäisi kaivaa tossut esille, niillä olisi taas käyttöä. Halin tassut on vielä niin pikkuruiset, ettei niissä taida tossut pysyä. Ja voin vain kuvitella Halin kauhistuneen ilmeen kun tossut puetaan sen päälle :D Onneksi Mio tykkää mistä vaan.

Uusi puku

Mä oon ihan tulessa, viikon viides päivä ja viides postaus. Viikonlopuksi mä lupaan hiljentyä, mutta tämä piti vielä tulla kertomaan.

Halille on ollut hakusessa takki/puku agilitya varten, turkki lämmittää aika paljon, mutta agilitytila on lämmittämätön ja odottelua on jonkin verran, joten katsoin viisaimmaksi hankkia takin lämmittämään. Eikä lihasten lämpöä voi koskaan korostaa liikaa. Miran ja Minnin innoittamana lähdin katsomaan Tarjoustalon tarjontaa ja sieltähän se löytyi! Olin katsellut samaista takkia jo aikaisemmin, mutta suolainen yli 30 euron hinta ei houkutellut. Tarjoustalosta takki löytyi hintaan 11,90€! Voin kertoa, että vietin varmaan vartin miettien valitsenko ruskean vai mustan. Päädyin mustaan, mutta voi olla että joudun hakemaan ruskeankin.. Onhan mulla kaks koiraa ;)

Herätin Halin törkeästi päiväunilta sovittelemaan takkia.

Ja oisitte nähneet Mion ilmeen kun kuvailin vaan Halia ja Hali sai sovitella vaatteita. Kun lopetin kuvailun, Mio asettui kameran eteen seisomaan ja pitihän sitä takkia testailla senkin päälle.

Voi olla, että käyn kotiuttamassa sen ruskeankin :)

Tekstiilikaksoset

Mion ja Halin mielipide: Ota nää puvut pooois!

Ostin Halille jo kesällä samanlaisen puvun kuin Miolla ja ajattelin (en tiedä miksi!) että Hali pärjää kokoa pienemmällä kun se on niin pieni ja karvaa on paljon vähemmän kuin Miolla. Nyt kun puku todella tulee käyttöön, kaveri on kasvanut melkein isommaksi kuin Mio ja koko M alkaa olla jo nyt liian pieni :/ Harmittaa tosissaan. Puku ei ollut halpa ja onhan sitä nyt jo kokonaisen kerran käytetty. Pitänee yrittää myydä se jollekin ja ostaa Halille L-koko, sillä tämä puku on tosi kätevä.

Olis myynnissä Puppian camo-sadepuku koko M.

Sataa sataa ropisee..

Vaikka tällä nimenomaisella hetkellä aurinko yrittää paistella pilvien raosta, tää viikko on kulunu aika kosteissa merkeissä. Eikä minkään muun kuin ton taivaalta tulevan sateen takia. Ihanaa pestä tassut ja mahanalunen joka lenkin jälkeen, jopa niiden 10 minuutin pikapissatuslenkkien jälkeen. Mut tää on tätä koiranomistajan elämää, onneks on pieni koira :)

Ja ONNEKSI on camopuku! En oo varmaan vielä tarpeeks hehkuttanu tän puvun kätevyyttä ja hienoutta :) Mio halus toimii mallina, as always.

Oon unohtanut kertoa, että tää seuraava herra on muuttanu meiän seuraks Hämeenlinnaan. Ollaan molemmat onnellisia. Oon ihan hirmu iloinen, että Mio ja Luca voi nykyään olla samassa tilassa ja näin ollen koiranhoito-ongelmatkin helpottu puolin ja toisin. Luca <3>

Edit: Luca ei siis asu meillä vaan siskollani :D