Käytiin tänään (ajallisesti) pitkällä metsälenkillä, Halin kanssa harjoiteltiin samalla vapaanaoloa. Mion kanssa oon jo luovuttanut asian suhteen, hopeless case. Mio siis joutui olemaan hihnan päässä, Hali sai juosta niin paljon kuin jaksoi. Vastaan tuli muutamia ihmisiä ja muutama koira, saatiin tosi hyviä harjoituksia kun Hali ohitti nekin vapaana. Kovasti olisi tehnyt mieli mennä moikkaamaan ihmisiä, mutta hienosti poitsu pysyi vierellä, nami oli tietysti houkuttimena. Koirankaan luo Hali ei mennyt kun tarpeeksi huusin sitä luokseni, tästä kohtaamisesta olin ihan tosi yllättynyt. Ajattelin, ettei se onnistu mitenkään, mutta onnistui!
Lisäksi otettiin pihalla hetken rallytoko-liikkeitä; pujottelua, spiraalia, sivulle tuloa, paikalla ja eteen istumista sekä koiran ympäri kiertämistä. Paikallaolo ja koiran ympäri meneminen eivät sujuneet mitenkään päin vielä tiistaina, mutta nyt saatiin jo useampi onnistunut suoritus. Jee! Mä oon niin yllättynyt tosta penskasta ja sen tahdista oppia asioita. Mion kanssa on aina saanut tahkoa liikkeitä uudestaan ja uudestaan, kun Hali oppii muutaman kerran jälkeen. Toivottavasti sama meno jatkuu :)
Huomasin muutama päivä sitten, että yksi Halin etuhampaista ei ollut irronnut vielä ja on IHAN vinossa. Ehdin jo miettiä vaikka mitä keinoja sen irroittamiseksi, mutta onneksi ei tarvinnut ryhtyä toimiin. Eilen huulessa roikkui joku pienen pieni valkoinen roska ja hampaaksihan se osottautui. Eka pommin hammas, jonka oon koskaan nähnyt. Olipa se pieni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti