Hassua miten vähän nykyään on kirjoitettavaa, eikö kesän tullessa kaikkien pitäisi aktivoitua ja puuhastella vaikka mitä..? Tällä hetkellä ajan vie Halin agility, itseni ohjaama rallytoko sekä Halin päivittäiset rallytokotreenit ja liikkeiden varmaksi hiomiset. Ei meillä siis ihan sohvaelämää vietetä.
Itselläni on motivaatio-ongelmia agilityn suhteen, en olisi vielä keväällä uskonut, että näin tapahtuu. Niin kivaa tekeminen oli silloin. Motivaation puutteeseen on montakin syytä.. Kesän ajaksi treenit siirtyivät ulos ja anteeksi, mutta Surkealle kentälle. Ohjaaja vaihtui ja se vaikuttaa aika paljon tekemiseen; oma liikkuminen on surkeaa rasitusvamman takia ja juokseminen tällä hetkellä mahdotonta. Kesäksi siirryttiin myös edistyneempien ryhmään ja kyllähän ne isommat juoksujalat paljon enemmän osaa kuin me. Lisäksi panostan tällä hetkellä NIIN paljon rallytokoon, että agility jää väistämättä kakkossijalle. Käydään silti treeneissä ja pidetään hauskaa, pysyypähän esteet muistissa!
Ja kun oma motivaatio on hukassa, ei voi kuin kiittää koiraa, joka silti toimii hyvin!! Tiistain treeneissä Hali juoksi niin onnellisena keinua (hidastettuna tosin) ja puomia, että tuli hyvä mieli itsellekin. Hypyissä sattui pieni haaveri kevään sisätreeneissä ja Hali jännittää niitä edelleen :/ Yritän saada niistäkin hauskaa tekemistä tekemällä hyvinkin yksinkertaisia juttuja, sillä hieman jännittää miten käy rallytoko-kisoissa kesäkuussa kun radalla on (lähes) varmasti hyppy. Pisteitä ropisee jos poika ei suostu hyppäämään ollenkaan..
Kalenteriin kirjoitettu treeniaikataulu on pitänyt hyvin ja lähes joka päivä hiotaan Halin kanssa jotain liikettä. Ja kun treenit pidetään lyhyinä, motivaatio säilyy sekä koiralla että omistajalla. Onkin ihanaa huomata miten harjoittelu tuottaa oikeasti hyviä tuloksia! Ei olla vielä huippuja (lähellekään), mutta muutamat ennen vaikeat liikkeet menevät nyt kuin vettä vaan.. Eniten harjoittelua vaativat tällä hetkellä sivuaskel- ja houkutus-kyltti. Luultavasti huomaan juuri ennen kisoja, että joku alokasluokan liike ei toimi ollenkaan ja iskee paniikki :D
MUTTA mitä kuuluu pikku-Miuskille? Mio köllöttelee tällä hetkellä vaan kotona :) Kovat oli suunnitelmat aloittaa tämänkin pikkuherran kanssa rallytokoa, mutta poika on taas niin jumissa, ettei tule kuuloonkaan. Käveleminen on Miolle epämiellyttävää, lenkillä raahaudutaan vaan perässä.. Lisäksi Mio järsii etutassujaan usein, mikä kertoo jumeista jossain. Varasinkin ajan hierontaan ensi viikolle, viimeksi hieroja sai Mion auki ja liikkuminen oli pitkään hyvää, joten toivotaan, että nyt käy samalla tavalla.
Itselläni on motivaatio-ongelmia agilityn suhteen, en olisi vielä keväällä uskonut, että näin tapahtuu. Niin kivaa tekeminen oli silloin. Motivaation puutteeseen on montakin syytä.. Kesän ajaksi treenit siirtyivät ulos ja anteeksi, mutta Surkealle kentälle. Ohjaaja vaihtui ja se vaikuttaa aika paljon tekemiseen; oma liikkuminen on surkeaa rasitusvamman takia ja juokseminen tällä hetkellä mahdotonta. Kesäksi siirryttiin myös edistyneempien ryhmään ja kyllähän ne isommat juoksujalat paljon enemmän osaa kuin me. Lisäksi panostan tällä hetkellä NIIN paljon rallytokoon, että agility jää väistämättä kakkossijalle. Käydään silti treeneissä ja pidetään hauskaa, pysyypähän esteet muistissa!
Ja kun oma motivaatio on hukassa, ei voi kuin kiittää koiraa, joka silti toimii hyvin!! Tiistain treeneissä Hali juoksi niin onnellisena keinua (hidastettuna tosin) ja puomia, että tuli hyvä mieli itsellekin. Hypyissä sattui pieni haaveri kevään sisätreeneissä ja Hali jännittää niitä edelleen :/ Yritän saada niistäkin hauskaa tekemistä tekemällä hyvinkin yksinkertaisia juttuja, sillä hieman jännittää miten käy rallytoko-kisoissa kesäkuussa kun radalla on (lähes) varmasti hyppy. Pisteitä ropisee jos poika ei suostu hyppäämään ollenkaan..
Kalenteriin kirjoitettu treeniaikataulu on pitänyt hyvin ja lähes joka päivä hiotaan Halin kanssa jotain liikettä. Ja kun treenit pidetään lyhyinä, motivaatio säilyy sekä koiralla että omistajalla. Onkin ihanaa huomata miten harjoittelu tuottaa oikeasti hyviä tuloksia! Ei olla vielä huippuja (lähellekään), mutta muutamat ennen vaikeat liikkeet menevät nyt kuin vettä vaan.. Eniten harjoittelua vaativat tällä hetkellä sivuaskel- ja houkutus-kyltti. Luultavasti huomaan juuri ennen kisoja, että joku alokasluokan liike ei toimi ollenkaan ja iskee paniikki :D
MUTTA mitä kuuluu pikku-Miuskille? Mio köllöttelee tällä hetkellä vaan kotona :) Kovat oli suunnitelmat aloittaa tämänkin pikkuherran kanssa rallytokoa, mutta poika on taas niin jumissa, ettei tule kuuloonkaan. Käveleminen on Miolle epämiellyttävää, lenkillä raahaudutaan vaan perässä.. Lisäksi Mio järsii etutassujaan usein, mikä kertoo jumeista jossain. Varasinkin ajan hierontaan ensi viikolle, viimeksi hieroja sai Mion auki ja liikkuminen oli pitkään hyvää, joten toivotaan, että nyt käy samalla tavalla.
Ja vaikka Miukkis on vähän jumissa, se tekee muutakin kuin nukkuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti