perjantai 11. marraskuuta 2011

Matkalla..

Luvassa aikamoinen läjä kuvia ja kaikki samasta tilanteesta. Mahtavaa. Me matkustetaan nykyään aika usein väliä Lappeenranta-Hyvinkää, käytössä auto ja pojat turvallisesti omassa boksissaan. Kätevää kun koirat ovat parikiloisia ja mahtuvat sulassa sovussa samaan boksiin. Yleensä pojat on takapenkillä, mutta eilen auton takapenkin täytti hierontapöytä ja kaverit pääsi mun viereen. Ja joku hullu koirablogin kirjoittaja alkoi räpsimään valokuvia, vauhdissa, kesken matkan. Hyvähyvä.



Mahtavaa tilankäyttöä! Vielä olis hyvin tilaa yhdelle pompulalle:


Olen varmaan joskus maininnutkin kuinka Hali oli kauhuissaan (sanan jokaisessa merkityksessä) autoilusta ja boksissa olemisesta pentuna. Pentu huusi kuin sitä tapettaisiin, kuristettaisiin tai lähinnä mitä tahansa järkyttävää. Otin Halin väkisin mukaan kauppareissuille ym. pienille automatkoille ja pakotin sen tottumaan autoiluun. Mio auttoi tehtävässä älyttömästi! Se rakastaa matkustamista ja luulen, että Mio sai Halinkin olon rauhallisemmaksi. Nykyään molemmat menevät boksiin heti kun avaan sen :) Ei tarvitse juuri houkutella.

Nauratti Halin ilme seuraavassa kuvassa. Vähän kuitenkin kauhistuttaa. Ehkä se, että mä valokuvailen kesken matkan..


Ja kun päästään perille, Mio aloittaa vikinän HETI auton sammuessa, pois on päästävä mahdollisimman nopeasti ja nähtävä mihin tällä matkalla päädyttiin.


Miten teidän koirat matkustaa autossa? Onko se suosikki- vai inhokkipuuhaa?

9 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Ehdottomasti suosikki! :D Neosta on hauska, että puut ja kaikki oikeesti _liikkuu! Jos tuo saisi valita, niin autossa voitais olla vaikka 7h putkeen.

Laura kirjoitti...

Hehe, luulen että meilläkin nautittaisiin reissaamisesta VIELÄ enemmän jos pojat näkisivät kaiken mikä vilahtaa ohi :)

T kirjoitti...

Suosikkipuuhaa ehdottomasti! Pojat tietää, että matkan määränpäässä odottaa yleensä jotakin kivaa (oli se sitten esim. "mummula", jossa saa paljon herkkuja ja rapsutuksia tai näyttely, jossa saa myös paljon herkkuja ja rapsutuksia). Jos pitää lähteä reissuun vain yhden koiran kanssa, täytyy ovelasti siirtää boksi etukäteen tyhjänä eteiseen - muuten sieltä löytyy yhden sijasta kolme koiraa :)

creek kirjoitti...

Meillä ennen autoilu oli ihan jees, eli ei nyt hirvittävän innoissaan Mini ollut, muttei kauhuissaankaan.

Nykyään se sitten taittuu tuohon kauhuun, koska viime vuosi meni siihen, että jos autoon mentiin, niin päämäärä oli aina eläinlääkäri, jossa tehtiin kaikkea rankkaa -pelko tuli.

Nyt yritän karsia pelkoa pois, ja jos autolla johonkin mennään, niin mennään kivaan paikkaan:)

Toivottavasti Mini vielä joskus taas tottuu autoiluun, koska kokemusta löytyy kyllä mahoton: kun asuttiin etelässä, kuljettiin 5vuotta, 1-2kertaa vuodessa 1000km (12-13tuntia putkeen) lappiin autolla, eikä mitään ongelmia ollut:)

Laura kirjoitti...

Titta, heh. Meilläkin pojat sujahtaa niin nopeaan boksiin, että sen siirtäminen eteiseen on tehtävä todella vaivihkaa. Eikä se onnistu silti ikinä :D

Creek, voi itku :/ Toivottavasti Mini vielä tottuu autoiluun ja ennenkaikkea pitää sitä mukavana touhuna. Meillä alkaa Halin kanssa olla silloin tällöin vähän sama tilanne.. Käydään niin paljon lääkärissä, että välillä poika oikein tärisee kun otan sitä auton boksista pois. Onneksi useammin päämääränä on kuitenkin kiva paikka ja Hali rauhottuu nopeasti kun huomaa, ettei mennäkään tylsään ja ikävään paikkaan.

Eeva kirjoitti...

Meillä molempien koirien kanssa sama juttu, eli pentuna kiljui kuin henkeä vietäisiin. Mutta nykyään molemmat matkustavat omissa kopissaan oikein kiltisti eikä yleensä kuulu vikinän vikinää :) Meillä Sofi joskus satunnaisia kertoja saanut olla auki ja kyllähän se tykkää irti olla. mutta paljon levottomamampi se silloin on, vaihtaa paikkaa jatkuvasti eikä osaa asettua mihinkään. Kopassa nukkuu rauhassa, joten siellä meillä aina matkustetaan :) pysyypähän ikkunatkin siistinä, kun muuten olisivat ihan nenän jälkiä täynnä ^^

Laura kirjoitti...

Juu, kyllä boksissa matkustaminen on paljon rauhallisempaa. Meilläkin Mio on ehkä kaksi kertaa matkustanut sylissä ja ihan mahdotonta poukkoiluahan se on. Kopissa voi rauhassa lepuutella ja odotella mitä on vastassa kun auton ovi aukeaa :)

Sonja kirjoitti...

Meillä kanssa mennään boksissa, tosin koko eron takia omissa. Penskana Mytä kans pelotti autoilu, mutta kun Hukkis nukkui viereisessä boksissa (harjoittelu aloitettiin sylissä) Mykin rauhoittui. Nykyään se ei oikein osaa rauhoittua autoon jos ei ole boksissaan.

Hukka aloittaa myös ton vikinän ja piippauksen kun pysähdytään/hidastetaan. :D

Laura kirjoitti...

Toi piippailu on ehkä joku pommien ominaisjuttu ;) Malttamattomia tapauksia.