Aika hieno pitkällisen liimauksen tulos, vai mitä? :D
Miksi riemuitsen tästä nyt näinkin paljon, johtuu siitä, että Novalla on ollut korvat liimassa tammikuun alusta asti ja nyt 8kk iän tultua täyteen päätin olla liimaamatta niitä enää. Ensimmäisten liimojen kohdalla taitoin korvia vain noin 1/3 ja aina kun liimat irtosivat, korvat eivät nousseet koskaan kokonaan pystyyn, mutta lähellä se oli joka kerta. Lopulta rohkaistuin muutaman vinkin jälkeen laittaa ne kunnolla alas (taitoin siis lähes kaksinkerroin) ja kyllä kannatti! Korvat on olleet nyt irti liimasta lähes kuukauden ja pysyvät hienosti menossa mukana. En ole uskaltanut vielä siistiä korvakarvoja jos ne kevenee siitä liikaa ja nousevat ylös tai jos korvat tarvitsee vielä laittaa liimaan ja silloin pitkiä karvoja vielä tarvitaan. Ehkä se siistiminen on tehtävä kuitenkin pian, ainakin näiden kuvien perusteella ;) Eikun korvakuvien pariin, osaankohan edes suorittaa moista tehtävää. Nova on onneksi tottunut kaikenlaiseen käsittelyyn etenkin korvien kohdalla, joten antaa mun varmasti tehdä töitä rauhassa.
Näillä näkymin korvien tuunaus onnistui ainakin kohtuullisesti. Vaikka lopulta Novan tapauksessa ei olisi mitään väliä onko korvat pystyt vai taittuneet.. Mutta onhan ne nyt kivemmat noin ;)
Vai mitä ootte mieltä, Nova on ainakin happy!
8 kommenttia:
Kyllä täytyy sanoa, että nyt omankin kokemuksen kautta uskallan suositella korvien liimaamista kunnolla alas. Aarrellahan korvat on pääasiassa ollu aika alas liimattuna. Eron kyllä huomasi heti, kun ei päästy kokeneempiin käsiin liimauttamaan korvia ja laitoin itse väliaikaisesti korvat liimaan taitteen kohdalta, ihan ettei vaan kerkeäisi vahvistua pystyyn. Kuinka ollakaan liimojen irrottua toinen korva oli täysin pysty vuorokaudessa. Tässä vaiheessa Aarrella taisi olla ikä jotain puoli vuotta ja olin ihan varma, että peli on menetetty. Eipä tarvittukaan kuin oikein intensiivinen liimausjakso, maks muutaman päivän liimatauoilla ja nyt näyttää, että Aarrelle on tulossa just niin täydelliset korvat kuin mitä liimaamalla voi saada :)
Piti vielä sanoa, että hyvältä nuo Novan korvat kuitenkin näyttää. Selkeästi kuitenkin kärjet taittuu, vaikka kevyet on. Helpottaa varmaan harrastus-H:n saamista (jos sitä tavoittelette), kun ilme on kuitenkin heti shelttimäisempi, vaikka kokoa on vähän enemmän.
Joo, täydellisethän ne ei missään määrin ole, mutta mä oon kamalan tyytyväinen kun pelkona oli täälläkin ne täysin pystyt. Olin menettää toivoni jo jossain vaiheessa kun ne vaan aina pomppas ylös, vaikka ei täysin pystyt tosiaan ikinä olekaan olleet. Harrastus-H on nyt näyttelysaralla tosiaan se ainut, jota joskus tavoitellaan. Jos tavoitellaan :)
Mun silmään noi ei oo yhtään kevyet vaan just täydelliset! Milalla kun on itsellä hiukan raskaat. Onpas kiva että korvien kanssa kävi hyvin :) Saapa nähdä miten taiteilen seuraavan mahdollisen shelttini kanssa jos sillä meinaa korvat nousta... :P
Mun silmään ne kääntyy liikaa ulospäin, mutta tuo taitoskohta on ainakin tällä hetkellä ihan hyvässä kohdassa. Ja Novalle nää on just niin täydelliset kuin sillä liimauksella voidaan saada :D Kannatti vaan sitkeesti pitää niitä. Katsotaan tarviiko vielä jossain vaiheessa laittaa, vaikka nyt näyttääkin hyvältä.
En osaa sanoa mikä on paras tapa, mutta Novan kanssa aika nopeasti huomasi sen, ettei pieni taitos auta mitään. Silti pidin sitä pienenä kun en tajunnut, että reilumpi taitos voisi aikaansaada paremman tuloksen. Onneksi ei ollut myöhemminkään liian myöhäistä :)
Eikös Milalla ja Terolla ole molemmilla luonnonkorvat? Liekö tämä kuitenkin aiheuttanut näille kevytkorvaisillekin jotain lisätoivoa, etteivät ihan pystyiksi jääneet.. Tiedä näistä shelteistä nyt sitten ;)
Jee! Tosi hyvät korvat on! :) Sinnikkyys palkittiin.
Itsekin olen tosi tyytyväinen Sonin korviin, vaikka se toinen edelleen voi helpommin pompata pystyyn. Onneksi se kuitenkin laskeutuu sieltä alas. Oli aikamoista hienosäätöä välillä se korvien liimaaminen :D Onneksi nähtiin vaivaa ja palkinto on se kun tuomarin arvostelussa luki hyvät korvat :) T. Päivi
Joo totta, hippasen ehkä ulkonevat ne on mutta taitoskohdasta tykkään :) Ei siis liian kevyet mun makuun.
Terolla on täysin luonnonkorvat, Milalla on ollut yksittäisiä hetkiä liimassa, ehkä yhteensä pari viikkoa. Vähän samaan tapaan kun Sonilla, vaikka Milalla ei kyllä missään kohtaan ollu yhtä raskaat kun sonilla oli sillon yhdessä vaiheessa. Näistä Milan pennuistakin kyllä näkee että korvat voi olla mitä vaan! :)
Vaikea uskoa, että Novan korvat enää tuosta nousee, kun on jo hyvin aikaa olleet irti. Aarrellakin eilen irtosi liimat "sopivasti" mätsärimatkalla, kun mukana ei ollut välineitä liimajämien irrottamiseen. Nyt vaan hirveä kyttäys lähteekö vielä nousemaan. Tilanne näyttää ihan hyvältä, korvan kärjetkin osoittaa alas, eikä sivulle, mikä on ollus Aarrella merkki korvien nousemisesta. En millään enää jaksais liimaamista :D
Lähetä kommentti