Huhhei sanon minä

Nyt oon vihdoin ja viimein kotona, luojan kiitos! Olin siis yksi niistä onnekkaista (ei, se ei ollut kivaa), joka jumiutui maailmalle tuhkapilvien ansiosta.. Kotiin piti tulla jo viime perjantaina, mutta lopulta olin kotona eilen illalla. Ylimääräset päivät vietettiin New Yorkissa, joka oli ehkä siistein paikka ikinä!! Siitä ei vaan pystyny ottaa läheskään kaikkea irti kun koko ajan takaraivossa tykytti ajatus siitä, ettei olla ehkä vielä vappunakaan kotona.. Ihan säkällä päästiin toiseen koneeseen, joka Nykistä lennätettiin Suomeen.

Seuraavan (tai sitä seuraavan) postauksen ajan voisin vaihtaa tän blogin koirablogista matkustelublogiks ja valaista vähän meiän reissua.. Kunhan saan ajatukset kasaan ja jaksan ryhtyä siihen hommaan. Mitään syvää analyysiä en ajatellu kirjottaa, älkää pelätkö :D

Parasta oli nähdä eilen pitkästä aikaa Miuski <3 Toinen oli ihan onni päällä, se vaan hyppi, pomppi ja riehu.. Vähän niinku mä :D Sen ajan kun itse kiertelin jenkeissä, Mio oli hoidossa mun vanhemmilla ja hyvässä hoidossa olikin! Sain Honolulussa puhelimeen tälläsen kuvan eli kaikki oli hyvin pikkukaverilla..

Viime lauantaina Mio kävi Vaasassa näyttelyssä ja oli ROPPI!!! Ette tiedä miten viesti kasvattajalta ropista ilostutti sen kaiken ahdistuksen ja epätietosuuden keskellä. Vaasasta siis tuloksena ROP, SERT, CACIB.

Viron Jelena Kruus arvosteli Mion näin:
"Excellent type. Very good size. Excellent proportions. Nice head. Correct earset. A little bit rounded eye of correct colour. Nice pigmentation. Excellent topline and tailset. Good strong bones. Very good quarters in front and rear. Correct coat. Very good mover. Excellent temperament."

Excellent, excellent :D Etenkin toi vika lause vähän hymyilytti eilen, AIJJAA. Lauantaina sitten Lahteen. Toivottavasti oon vähän enemmän tässä maailmassa sillon.. :D