Pari viimistä iltaa ollaan vietetty metsässä tän värisuoran kanssa:

Karvakorvat on maailman onnellisimpia saadessaan juosta ilman hihnaa ja omistajat myös, ei tarvii koko ajan vetää jotain perässä tai raivoilla vetämisestä. Hali ei ehkä kohta osaa ollenkaan kulkea hihnassa, se menee koko ajan vapaana. Noooo, ehtiihän se vielä..


Oon ihmeissäni, että Mio meni vapaana niinkin hienosti. Tänään se jäi useamman kerran jälkeen, eikä koiraa näkynyt missään, mutta _hetken_ huutelun jälkeen se suvaitsi juosta paikalle. Luotan Mioon nykyään paljon enemmän, en saa sydäriä heti kun se häviää näkyvistä. Eihän sen pitäisi hävitä, mutta sitä ei vaan kiinnosta pysyä kintereillä koko ajan..


Halista on tosi vaikee saada onnistuneita kuvia kun se on niin musta ja mä en tosiaankaan oo mikään kuvaaja. Kunhan räpsin eikä oikein kiinnostakaan ottaa asiasta sen enempää selvää :D Vaikka hienot kuvat olis siistejä! Seuraava ongelma on se, etten osaa käyttää kuvien muokkausohjelmia. Photoshopin alkeet, kukaan halukas pitämään jotain kurssia mulle!? :D
No, sit nää otokset on tällasia kiilusilmiä:

2 kommenttia:
maailman söpöimmät! toi metsäharjotus tekee sitten Miollekin ihan terää, ja varmasti nauttivat koko kööri kun saavat juosta oman nenän mukaan! (:
ihania kuvia taas Laura!
Joo tekee, tosi hyvää! Ja mulle, että opin luottaa mioonki enemmän.. Se vaan on ollut aina oman tiensä kulkija, se tuskin muuttuu ikinä :)
Lähetä kommentti