Kuulumisia

Long time, no see. Jotenkin tämä blogiin kirjoittelu on jäänyt (taas), tosin ei meidän elämässä sen suurempia ole tapahtunutkaan. Agilityn kesäkausi loppui, saatiin onneksi paikka syksynkin ryhmästä ja nyt treenit jatkuvat aina pitkälle kevääseen asti. Superjee! Oon onnellinen, että löysin viime keväänä Nauravan Koiran kesäryhmähaun juuri oikeaan aikaan ja saatiin mulle ja Novalle superkouluttaja. Vuorelan Lotan avulla me ollaan opittu ihan älyttömästi asioita. 

Tällä hetkellä yritän saada Novaa rauhoittumaan treeneissä, se kiihtyy aivan älyttömästi tekemisestä ja mä joudun tekemään älyttömästi töitä itseni kanssa, että pysyn tyynenä ja rauhallisena. Kiihtyminen kärjistyi muutama viikko siihen, että ohjatessani Novaa sivulle istumaan, se hyppäsi, haukahti ja otti mua kyljestä(!) kiinni. Ei mitenkään kunnolla haukkaamalla, mutta kyllä se vaan kipeetä teki. Sen jälkeen päätin, että tämä saa riittää ja Lotan ohjeistuksella otan nyt Novan kainaloon Aina kun se kiihtyy liikaa eli haukkuu ja komentaa mua, nappailee kiinni vaatteista tai muuta mukavaa. Tämä on tuottanut yllättävän hyvää tulosta, vaikka edelleen mua komentaa yksi shetlantilainen aina silloin tällöin. Mä jatkan niin kauan, että tuo juniori ymmärtää ;)

Hurjaa edistystä on myös tapahtunut, sillä kun otin muutama kuukausi sitten Novan kentän laidalle kun toinen koira teki esteitä, jouduin pitämään sen jatkuvassa kontaktissa nameilla tai saatiin kaikki kuulla kunnon komentamiset ja haukkumiset. Tänään me vain istuttiin rauhassa laidalla, välillä toki palkitsin nameilla, mutta pääosin Nova vain katsoi kun toinen meni ja teki. Kehuin maailman hienoimmaksi mieheksi, olin ylpeä!

Tällä viikolla saatiin myös ohjeeksi palkita hetken pelkillä nameilla, lelu poistetaan hetkeksi käytöstä ja otetaan mukaan vasta kun Novan pää kestää sen. Nova palkkautuu hyvin lelulla, mutta tuntuu kiihtyvän siitä vain lisää ja siksi tehtiin tämä ratkaisu nyt toistaiseksi. Vauhtia lelun poisottaminen ei vähennä yhtään, saatika innokkuutta tehdä, joten lelut otetaan sitten taas mukaan kun muut asiat on kunnossa Novan pienessä pääkopassa :D Nämä on juuri niitä pikkujuttuja, joilla saadaan homma toimimaan mahdollisimman hyvin.

Onpa tähän koira-arkeen mahtunut pitkästä aikaa ripuliakin, sillä viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Novan maha alkoi oireilla ja keskellä yötä puoliskoni keräsi kolmet kasat ja minä aamulla kahdet, toisen päälle myös astuin. Nam. Miolla ja Halilla on teräsvatsat eikä ne oikein koskaan (koputtaa puuta) ole ripulilla tai vähintäänkin ne menee ohi puolikkaalla Inupektilla. Nyt pitikin hetki miettiä miten sitä ripulia hoidettiinkaan, etenkin kun se ei tuntunut helpottavan millään. Nyt ollaan jo onneksi paremman puolella, mutta edelleen Nova syö vatsaystävällistä ruokaa ja nappulat sekä raakaruoka on pannassa. Onneksi koira on ollut oma pirteä itsensä koko ajan.

Mitä Mioon ja Haliin tulee, ei suuria uutisia sillä rintamalla. Mio sai eilen ensimmäisen oliiviöljykylvyn kuivaan ihoonsa ja siitä tulikin ihanan pehmoinen. Jatkan kylpyjä nyt jonkin aikaa, josko niistä jotain apua olisi. Ainakin muut nelijalkaiset olivat oikein kiinnostuneita Miosta sen jälkeen. Ja Nova on ollut muutenkin, se on ollut aikamoinen hormonihirmu viime päivinä. Toivottavasti tämä on ohimenevää, nopeasti ohimenevää. Toisaalta Mio menee myös välillä ärsyttämään Novaa tahalleen. Halilla kaikki on hyvin, se on maailman ihanin tyyppi. Muistan kertoa sen sille monta kertaa viikossa.

Kuva ei aina kerro enemmän kuin tuhat sanaa. Mun ei hermo kestä tällä hetkellä näitä kahta ärisijää, vaikka kuva kertoo vain kahdesta ihanasta ja suloisesta karvakorvasta. On ne sitäkin, nukkuessaan ;)

Ja AINIIN, käytiin me mätsäreissäkin Novan kanssa muutama viikko sitten. Lähdin koko mätsäriin vähän naureskellen ja huutelinkin ovelta lähtiessä, että tästä tulee varmaan upee reissu. Ei olla treenattu minkäänlaisia näyttelyjuttuja Novan kanssa kun selvisi, ettei meidän kehissä tarvitse juurikaan pyörähdellä. Nyt lähdettiin kuitenkin testaamaan kuinka meidän käy ja sijoituttiinkin heti punaisten isojen pentujen neljänsiksi! Kihertelin kun pääsin kotiin ja kerroin kuinka meidän kävi. Palkinnoksi herkkuja ja Nova oli tyytyväinen :)

Nyt kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.