tiistai 25. tammikuuta 2011

Agilitya

Oon päivä päivältä enemmän innoissani agilitysta ja edes puolen tunnin ajomatka suuntaansa ei haittaa yhtään. Parasta on se kuinka huomaa koiransa kehittyvän hurjaa vauhtia. Meidän ohjaajakin oli ihmeissään kuinka Hali on päässyt ihan uudelle levelille esim. hyppyjen kanssa. Ennen ne ei kiinnostaneet yhtään, eilen se oli jo superhauskaa. Lisäksi otettiin uutena esteenä rengasta, muut koirat hyppivät oikeaa rengasta, meille oli vauvaversio :D Aata, pinta-käskyn harjoittelua, putkea sokeasta kulmasta ja pujottelua erilaisilla ohjauksilla. Olipas kivat treenit! Huomasin vasta kotipihalla, etten kahteen tuntiin miettinyt yhtään arkisia ja ikäviä asioita. Harmittaa jo nyt jos päätän muuttaa syksyllä muutaman sadan kilometrin päähän ja joudutaan jättämään toi ryhmä.


Treenien jälkeen kelpaa vain kanaemon seura. Mitä Hali tekis ilman kanaansa, sen elämä olis taatusti paljon köyhempää :D

4 kommenttia:

Allu kirjoitti...

ää ihanin hali!

mäki haluan alottaa jonku harrastuksen noiden mun neitien kanssa.
Etkai sä oikeesti muuta? minne?

Laura kirjoitti...

harrastaminen on kivaa, suosittelen. sullakin on valinnanvaraa neideissä, valitset parhaimman harrastuskoiran :D lappeenrantaan mahdollisesti ehkä. syksyllä tai joulun jälkeen opiskelemaan.

Mira kirjoitti...

Söpö Hali ja kiharat korvatupsut <3
Agility kuulostaa tosi hauskalta, mullakin olis kauhee hinku päästä kokeileen sitä Minnin kans! (:

Laura kirjoitti...

Se on hirrrmu mukavaa! Halilla on niin paljon vauhtia, että sen kanssa voi harrastaa. Mio on liian vetämätön tapaus siihen :D