lauantai 28. joulukuuta 2013

Mitä kuuluu pentu?


Joulu tuli ja meni, toivottavasti se oli kaikilla mukava ja rauhallinen. Meidän perheessä se oli oikeinkin mukava, rauhallisuudesta voidaan puhua vain niinä ajanjaksoina kun uusin perheenjäsenemme päätti käpertyä nukkumaan ;)

Huomenna tulee Novan saapumisesta kuluneeksi kolme viikkoa ja päätin nyt pysähtyä miettimään missä pennun kanssa mennään.

Sosiaalistaminen 
Alusta asti päätimme, että sosiaalistaminen tulee olemaan ykkösjuttu Novan kanssa. Liikumme aika paljon paikasta toiseen, koirat tietenkin aina mukana ja siksi on niin paljon helpompaa viedä mukana reipasta ja sosiaalista kuin herkkää ja arkaa yksilöä. Ensimmäiset vieraat tulivat noin viikon kuluttua Novan saapumisesta ja siitä lähtien meillä onkin rampannut vähän väliä joku ihmettelemässä ja ihastelemassa pikkumiestä. Tämä ei ole Novaa häirinnyt yhtään, päinvastoin. Myöskään kyläilyt muiden luona eivät ole aiheuttaneet minkäänlaisia traumoja tai ahdistuksia tälle energiapakkaukselle. Myös muihin koiriin tutustuminen on mahdollistettu lähipiirin nelijalkaisten avulla. Puoliskoni vanhempien kultaiset noutajat olivat ensimmäisen minuutin jälkeen Novalle täysin ok, eikä siskojeni koiratkaan tuottaneet Novalle minkäänlaista päänvaivaa (vaikka toinen ei pitänyt Novan tutustumisyrityksistä lainkaan ja toinen oli turhankin innoissaan). Jalankulkijat on Novalle vain ja ainoastaan kiva juttu, mitä nyt pimeällä mustiin pukeutuneet on vielä vähän liian jännittäviä ;) Sosiaalistamista jatketaan aktiivisesti koko ajan, jotta Nova pitää reippautensa jatkossakin.




Autoilu 
Tämä oli alkuun Novan mielestä kamalaa, hirveää, pelottavaa ja sanoinko jo.. Kamalaa! Muutama viikko sen opettelussa meni ja nyt Nova kulkee autossa aivan muina miehinä. Olen alusta asti pitänyt Novaa autossa boksissa ja kuljettanut "väkisin" paikasta toiseen. Alkuun vain pieniä matkoja ja myöhemmin myös pidempiä. Muutama viikko oli varsinaista draamaa, Nova kiljui kuin sitä olisi kuristettu, mutta Halista oppineena tiesin, että kyllä se aikanaan loppuu. Palkkasin ja kehuin aina autoon mennessä ja sieltä poistuessa. Ja kyllä se sen lopulta oppi. Kun ensimmäisinä kertoina Nova väsytti itsensä täysin uuvuksiin autoreissuilla huutamalla, nyt se latailee boksissaan akkuja ja nukkuu lähes kaikki matkat. Samoin kävi kiljukalle-Halin kanssa aikoinaan.



Ulkoilu 
Hihnassa kulkemista Nova on oppinut tosi paljon Miolta ja Halilta. Kun lenkit olivat aluksi venkoilua ja pomppimistä, nykyään ne sujuvat ihan hyvin. Selvän eron kuitenkin huomaa kun Novan kanssa kulkee yksin kuin jos Mio ja Hali ovat mukana. Mion ja Halin kanssa Nova on paljon reippaampi ja kulkee edellä, yksin kulkiessaan pitää jatkuvasti pysähdellä ihmettelemään ja kummastelemaan ympärillä olevia asioita. Reippaista kanssaeläjistä on siis ollut paljon apua lenkkienkin kohdalla.

Vapaana ollaan liikuttu mahdollisimman paljon. Nova ei kovin pitkälle minun tai Samin jaloista lähde, mutta silloin kun se on intoutunut lähtemään, olen yrittänyt juosta piiloon, jotta se tajuaisi ettei kauaksi kannata lähteä. Kerran Nova ei meinannutkaan löytää minua millään, vaikka juoksi aivan vierestä ja tämäkös sai pienen hätääntymään ihan tosissaan. Piilottelu onkin tuottanut ilmeisen hyvin tulosta, sillä nykyään Nova lähes joka kerta pysähtyy jonkin matkan päässä ja tarkistaa missä omistaja kulkee. Harjoitukset on edelleen kesken, en usko ollenkaan, että pääsen näin helpolla vapaana kulkemisen kanssa.





Luoksetulo 
Täällä-käskyä on harjoiteltu Novan kanssa paljon ja se toimii ihan hyvin. Paitsi meidän takapihalla. Sieltä Nova ei tulisi MILLÄÄN pois. Ollaan ehkä liikaa tehtykin niin, että Nova otetaan välittömästi syliin kun se tulee lähelle ovea ja samantien otetaan sisään. Nyt olen muutamana päivänä kutsunut Novaa ovelle ja päästänyt sen menemään. Tämä ei ole ehkä mennyt ihan täysin perille, sillä Nova ottaa hyvinkin nopeasti itse hatkat tullessaan luokse. Takapihalla ois vaan niin kivaa, ei yhtään välitetä omistajasta, joka ei jaksaisi värjötellä oven suussa jatkuvasti ja koko ajan :D

Naskalihampaat 
Niin ne hampaat. KOSKA NE VAIHTUU? Tiedän ajan tulevan nopeastikin, mutta on ne pentuhampaat vaan niin terävät. Eniten ahdistaa Mion ja Halin puolesta, jotka saavat osumaa hampaista vähän väliä. Novan hampaat oikein kolisee yhteen kun se lähestyy naskalikuononsa kanssa meitä ihmisiä tai nelijalkaisia. Kieltämässä saa siis olla koko ajan.




Sisäsiisteys 
Sisäsiisteys, mitä se on? Olemme siis täysin alkutekijöissä asian kanssa. Kyllä Nova tarpeensa tekee ulos, mutta ymmärrys siitä, että ne olisi parempi tehdä ulos, on vielä täysin hakusessa. Ja saahan se ollakin, ikää ei ole vielä edes 12 viikkoa. Kovasti tuota pentua kuitenkin koitetaan työntää vähän väliä ulos, että se joskus hokaisi ja kyllä se kai vielä joskus. Matot meillä on olleet lattialla lähes alusta asti Mion ja Halin takia, joten kyllä niillekin sitä pissaa lorahtaa. Kiitos äiti matoista, jotka saa heittää suoraan roskiin kun pentuaika joskus loppuu :)

Syöminen 
Nova on ihan yhtä ahne kuin vanhemmat kanssaeläjänsä, joten syömisen tai esimerkiksi löysän vatsan kanssa ei ole vielä ollut lainkaan ongelmia. Kasvattaja kertoi, että pentu jättää syömättä jos sillä ei ole nälkä ja kun se tapahtuu, voidaan vähentää ruokailuja. Nova ei ole ikinä jättänyt mitään syömättä ja jos se saisi valita, luulen, että se söisi vaikka kuusi kertaa päivässä :D Kouluttamisen kannalta pidän tätä vain ja ainoastaan hyvänä asiana. Ruoka maistuu, kyl-lä!

Yksinolo ja yöt
Yksinoloa aloimme myös harjoitella lähes välittömästi Novan tultua kotiin. Aluksi vain pieniä hetkiä ja nyt myöhemmin pidempiäkin aikoja. Ja mitä itkua ja vikinää se onkaan ollut. Novassa taitaa asua pieni draamaqueenking, sillä monet asiat ovat aluksi tosi kamalia ja hirveitä. Yöt Nova (kuten Mio ja Halikin) viettää meidän makuuhuoneen ulkopuolella ja siitäkös se itku aluksi syntyikin. Ensimmäiset neljä yötä kävimme vähän väliä siirtämässä itkevää pentua takaisin omaan petiinsä ja oi sitä riemua kun lopulta tajusimme sen nukkuneen kuusi (!) tuntia putkeen itkemättä. Tällä hetkellä yöt menevät oikeinkin mallikkaasti, mutta itku ja vikinä alkaa kyllä aamulla välittömästi jos Nova kuulee jomman kumman olevan hereillä. Aamuisia vessakäyntejä ei meillä siis voi harrastaa jos haluaisi sen jälkeen vielä nukkua :D

Päivisin Nova on ollut useampiakin tunteja yksin. Toistaiseksi olen erottanut vanhemmat pojat ja Novan erilleen, sillä Novan leikit ja otteet ovat niin rajuja, etten halua Mion ja Halin kärsivän niistä meidän poissaollessa. Usein Nova jää itkemään kun lähdemme, mutta se tuskin jatkuu pitkään, sillä kotona on hiljaista aina kun tulemme takaisin olimme sitten poissa vain hetken tai kauemmin. Alkuun itku oli hysteeristä ja pidempikestoista, nykyään se on hyvin pientä enkä usko sen kestävän pitkään. Täysin sinut Nova ei yksinolon kanssa kuitenkaan ole, sillä alue, jolla Nova oleskelee yksinollessaan on joka kerta uudelleen sisustettu kun tulemma takaisin kotiin. Onneksi sisustuksesta nauttivat vain koirien pedit, juoma- ja ruokakipot sekä Novan omat lelut ;)

Temput
Temppuja emme ole toistaiseksi kovinkaan paljon harjoitelleet, täysi työ on ollut saada Nova ymmärtämään normaaleja arjen juttuja ja temput on suosiolla säästetty myöhemmälle ajankohdalle. Mion (ja Halinkin) kanssa jätin istumisen harjoittelun kokonaan pentuna, jotta se ei häiritsisi näyttelyharrastamista myöhemmin ja alkuun ajattelin tehdä niin Novankin kanssa, mutta toisin kävi.. Nova on niin energinen ja vauhdikas, että istu-käskyllä sen on saanut parhaiten rauhoittumaan ja keskittymään. Istumista olemme siis harjoitelleet jonkin verran ja sitä Nova jo tarjoaa aika herkästi. Maahan-käsky onnistuu namin avulla, mutta ilman ei vielä. Tuskinpa siihen kauaa menee, että se opitaan, kunhan vain ottaisi toistoja jatkuvasti. Katsekontaktia olemme harjoitelleet erityisesti ruokailujen yhteydessä, se alkaa sujua joten kuten. Myös kärsivällisyyttä olemme harjoitelleet paikka- ja jätä-käskyn avulla. Naksuttimeen ajattelin ehdollistaa Novan heti kun nuo vanhemmat menevät hetkeksi vanhemmilleni hoitoon ja voin tehdä harjoituksia rauhassa kotona. Kaksi vinkuvaa pommia portin takana on ihan kivaa häiriöharjoitusta, mutta... Olisi se vielä toistaiseksi kivempaa ilman :D


Nova lähettää kaikille lukijoille terkut ja kertoo olevansa yhtä enkeli kuin kuva antaa olettaa!

3 kommenttia:

Eeva kirjoitti...

Voi vitsit kun on kiva lukea näitä kuulumisia :) Ihanaa kuulla että Novalla menee kuitenkin hyvin vaikka pikku riiviö onkin :)

On tosi hienoa kuulla että se on reipas poika, sitä se oli kyllä jo täälläkin :) Oon varmaan jo sanonutkin, mutta meillähän meni ihan samalla tavalla ton autoilun kanssa Sofim ja Milan kohdalla, alkuhirvityksen jälkeen on sujunut aina kuin tanssi :)

Tosta sisäsiisteydestä täytyy sanoa, että Milan kanssa oli tosi huono juttu kun se pääsi pentuna pissailemaan matoille. Se jotenkin yhdisti että matoilla on hyvä pissailla ja siitä olikin sitten hommaa päästä irti. Eihän se kaikilla välttämättä niin mene, mutta kannattaa ottaa huomioon :)

Jälleen rakkaat rutistukset ihanalle Novalle! sanokaa tuolle kuvan enkelille terkkuja, että on "ihmisiksi" ettei pikku-isoveljien ja muun perheen hermot mene ihan riekaleiksi ;)

Laura kirjoitti...

Joo, sitä noiden mattojen kohdalla mietinkin, että saattaa käydä huonosti. Ensimmäiset päivät oltiinkin ilman, mutta nyt niitä on vaan Pakko pitää Mion ja Halin takia. Nova on niin raju leikeissään, että pienempien on saatava jostain tukea tassuilleen eikä liukas parketti anna sitä yhtään :/ Eli pissaamisenkin uhalla on vaan elettävä näin. Kyllä kai se joskus oppii, ettei matot ole pissimistä varten :D

Välitän terkut ja jatkamme ahkerasti "ihmisiksi" olemisen opettelua :) Tuolla se sohvalla nytkin maailman suloisimpana nukkua tuhertaa <3 Ei voi olla rakastamatta.

Eeva kirjoitti...

Joo ymmärrän, kyllä se varmasti ennemmin tai ainakin myöhemmin oppii :)

Voi sitä ♡