Tervetuloa kotiin naskalihampaat ja pentuaika!

Viikko siihen meni, mutta nyt on pentukuulumisten aika. Kolmen koiran kanssa elo on osottautunut yllättävän hektiseksi ainakin näin alkuun :D

Viime viikon lauantaina suuntasimme siis automme kohti Poria ja Eevan kotia. Otin mukaan Mion ja Halin, sillä olimme molemmat puoliskoni kanssa aamun töissä ja pojat olivat sen aikaa keskenään kotona. Olisi tullut piiiitkä päivä yksin ja koska pojat rakastavat autoilua, ne pääsivät mukaan. Ajatus ei välttämättä ollut paras mahdollinen, sillä Halilla oli vatsa löysällä uuden ruuan vuoksi ja juuri ennen perillepääsyä alkoi takapenkillä kamala läähätys. Pysähdyksen ja ärrältä haettujen kakanpyyhintäpapereiden jälkeen pääsimme lopulta kuitenkin perille ja pienen jutustelun ja tutustumisen jälkeen lähdimmekin pikaisesti kotiin, jotta kotiinpääsy ei olisi venynyt kamalan myöhään.

Automatka alkoi piipityksellä, ulvonnalla ja haukunnalla eikä Nova meinannut millään rauhoittua. Otin boksista syliin, laitoin boksiin, otin syliin ja taas boksiin, missään ei Novasta ollut hyvä olla. Lopulta se kuitenkin rauhoittui boksiinsa ja nukkui koko matkan tyytyväisen oloisena ja hiljaa. Kotona pikkumies osoittautui myös oikeinkin reippaaksi, kaksi vanhempaa pikkumiestä eivät vaan olleet ihan vakuuttuneita sen touhuista. Mio ärisi ja Hali luikki pakoon, kivakiva :D

 

Olimme kotona vasta yhdeksältä illalla ja valvoimme Novan kanssa puolille öin, jotta se hetken saisi tutustua uuteen kotiinsa ja ympäristöönsä ennenkuin oli mentävä taas unille. Yrityksemme laittaa se makuuhuoneen ulkopuolelle nukkumaan osottautui Novan mielestä liian järkyttäväksi ja minä sain kunnian nukkua sen kanssa ensimmäisen yön lattialla. Pikkumies oli tähän järjestelyyn täysin tyytyväinen ja nukkuin kuin tukki koko yön, pissaamatta ja juuri ollenkaan liikkumatta.

Nova kotiutui hyvinkin nopeasti ja on ollut pirteä pikkupentu alusta asti. Ruoka on maistunut paremmin kuin hyvin ja leikkiä on riittänyt. Meillä muilla onkin ollut vähän enemmän totuteltavaa uuteen perheenjäseneen, joka on aika energinen ja pippurinen tapaus. Mio ja Hali eivät aluksi tykänneet Novan läheisyydestä ollenkaan, mutta näin viikon jälkeen kaikki kulkee jo pihalla sulassa sovussa ja sisälläkin uskalletaan olla vierekkäin. Mio on leikkinyt Novan kanssa enemmän, Hali ei juurikaan. Sitä vähän ahdistaa Novan tunkeileva käytös :D Kumpikaan vanhemmista pojista ei ole kuitenkaan näyttänyt minkäänlaisia stressin merkkejä, joten olen antanut niiden mennä ja tulla niin kuin itse tykkäävät. Pientä palautetta on täytynyt Novalle antaa rajusta hampaiden käytöstä, mutta sitä palautteen antoa on onneksi Miokin hienosti hoitanut.

Viikon aikana ollaan harjoiteltu tosi paljon öiden rauhoittamista, yksinoloa, autoilua ja kaikenlaiseen uuteen ja jännittävään tutustumista. Ensimmäiset yöt olivat Novan kanssa suoraan sanottuna kamalia, piipitystä kuului jatkuvasti ja naapureiden vihojen pelossa sitä käytiin rauhoittelemassa tämän tästä. Viimeiset kolme yötä ovat sujuneet kuitenkin tosi hyvin ja ollaan saatu nukkua rauhassa koko yö aina kuuteen asti, jolloin vikinä on viimeistään alkanut :D Myös autoilu on alun kiljumisesta rauhoittunut tosi paljon. On ihanaa huomata miten nopeasti pentu tottuu kaikkeen aluksi jännittävään ja kamalaan. Yksinoloakin on siis Novan kanssa harjoiteltu heti alusta alkaen. Ensin pieniä määriä ja nyt jo pidempiäkin aikoja. Alkuun sekin oli Novan mielestä aivan järkyttävää ja kamalaa, mutta siihenkin on nyt pikkuhiljaa totuttu.

Hihnassa kulkeminen sujuu kohtuullisesti, kiitos hyvänä apuna olleiden Mion ja Halin. Nova on ulkona hieman säikky, mutta Mio ja Hali on saaneet sen reipastumaan tosi paljon. Myös vapaana olemista ja luoksetuloa on harjoiteltu lähimetsässä. Tempuista istuminenkin sujuu aina silloin tällöin, tuurilla vai ei, ei sen väliä ;) Vieraisiin ihmisiin Nova suhtautuu todella positiivisesti ja sain tänään kuulla, että nyt ollaan jo siinä pisteessä, että lenkillä olisi päästävä jokaisen ohikulkijankin luokse. Tätä pidän juuri nyt vain positiivisena asiana!

Ja jotta ei menisi liian ruusuiseksi: onhan tämä pikkukaveri aikamoinen riiviö ja siksi kuvatkin on helpompi ottaa nukkuessa :D Naskalihampaat ovat todella terävät ja IHAN KAIKESSA kiinni, pissoja löytyy milloin mistäkin ja ei-sanan jälkeen on aina ainakin kerran äristävä/haukuttava ja kokeiltava jos sitä sittenkin olisi saanut tehdä. Kärsivällisyyttä on vaadittu ja vaaditaan tulevaisuudessa niin meiltä omistajilta kuin Miolta ja Halilta.

Vielä riittää paljon uutta ja ihmeellistä opeteltavaa, mutta pentuajasta on nautittava nyt täysillä, sitä kun ei yhdenkään koiran kohdalla saa koskaan takaisin. 

Kiitos kasvattaja-Eeva tästä pirteästä riiviöstä!